Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
»Virka minulle pyyntösi», sanoi Durward, »niin täytän sen, jos suinkin voin.» »No, eipä se juuri mikään kovin suuri pyyntö olekaan se koskee vain Klepper parkaa, minun hevoskoniani, ainoata elävää olentoa, joka minua saattanee kaivata. Noin virstan tai parin päässä eteläänpäin tapaatte sen nurmikolta aution sysimiehen mökin luota.
Seisoi se jo kohdallaan, viivan merkkiä katsottiin miehissä. Nyt ! Se oli hänellä hihassa! Oikean käden nutunhihassa! Veri, joka hetkeksi oli seisahtunut suonissa, sävähti nyt tuliseen juoksuun. Kun pääsisi tästä kunnialla pois. Ennenkuin ukko huomaa kaivata... Ei ole vieläkään täysi mitta. Sietää se pienen palan lisää, että naulan viiva hyvin näkyy, huudettiin miehen ympärillä.
Ei, nuorra mennä kuolemaan Maan eestä ynnä kuninkaan, Se toista ompikin. Mä olen köyhä poika vaan, syön toisen kannikkaa, Kotoa, ystävää ei oo mull' isän kuoltua, Vaan kaivata en ymmärrä, Mä kasvan päivä päivältä, Soturin poika oonki mä Ei mull' oo vaivoa.
Niin meillä on muuten aikomus mennä purjehtimaan tänään edellä puolen. Tulet kai sinä mukaan? Tokkohan minä viitsin. Minkätähden et viitsisi? Tule nyt sentään virkistymään sinäkin. Hän ei lähesmainkaan pyytänyt niin innokkaasti kuin olisin odottanut. Siitä syystä oli ääneni vähän katkera, kun yhä sanomalehteä tutkien vastasin: Ei siellä minua kumminkaan kaivata. No, Liisi?
Ei nykyisiin oloihin tyytyminen maallisiin ja näkyväisiin vaan ijäisesti kauniin ja täydellisen toivo ja kaipuu kaivata ijäisesti kaunista ja täydellistä, joka kumminkin alinomaa väistyy se on kristinuskon oppi ja kristityn tehtävä.
Isä, isä! huusi Albert, joka oli jäänyt paikalleen; veneessä on myöskin pieni tyttö, melkein yhtä iso kuin minäkin... Isä rakas, katso, katso! Tule tänne, Albert! kutsui isä, joka nyt vasta huomasi kaivata poikaa ja astui muutaman askeleen rantaan päin.
Siellä sielu laajenee, siellä hengitys kevenee, järki salamoi sattuessaan yhteen toisten vertaistensa kanssa. Elämä saa arvon, toisin sanoen. Täällä sitä vastoin... ANNA: Minä kuulin, että sinulla kuitenkin oli ollut koti-ikävä. OLAVI: Se on toista, se on jotakin aivan toista! Sinä et ymmärrä sitä, äiti. Voi seisoen vuorella kaivata takaisin laaksoon, josta on lähtenyt nousemaan.
Minä hankin hänet johonkin konttooriin hän saattaa olla kyllin hyvä istumaan jonkun postilaukun ääressä. Saatettaisiin kaivata hänen poismenoansa rykmentissä kaikki rakastavat veteraania, joka Suomen-sodassa antoi niin monta esimerkkiä todellisesta urhoollisuudesta.
Ja toiseksi: eihän ihminen milloinkaan osaa täyteen määrään arvostaa aarrettansa, niin kauan kuin tämä aarre hänellä on; vasta sitten kuin hän on tämän aarteensa kadottanut, kun hänen täytyy kaivata ja ikävöidä sitä, vasta silloin hän huomaa, kuinka paljon hän todellakin on kadottanut. Nuorukainen oli saarnannut täynnä luottamusta ja toivoa.
Kevät mielessä ja kevät luonnossa, silloin on kaikki suloista. Aliina liikkui kuin siivillä, eikä työt tuntuneet vaikeilta. Rinta uhkui riemua, joka laulun sävelinä virtaili ulos. Hän eli kuin autuaitten maailmassa, jossa ei kaivata ympäristön ihmisiä, vaan ihanne on sama ja ylinnä muita. Nuoremmat sisaret hupenivat aivan mitättömiksi, niistä oli vain kiusaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät