United States or Russia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin meillä on muuten aikomus mennä purjehtimaan tänään edellä puolen. Tulet kai sinä mukaan? Tokkohan minä viitsin. Minkätähden et viitsisi? Tule nyt sentään virkistymään sinäkin. Hän ei lähesmainkaan pyytänyt niin innokkaasti kuin olisin odottanut. Siitä syystä oli ääneni vähän katkera, kun yhä sanomalehteä tutkien vastasin: Ei siellä minua kumminkaan kaivata. No, Liisi?
Ella katseli nolona vuoroin keppiä, vuoroin Ahlströmiä. »On sulla juutaksella suuta», sanoi, »jos mä viitsin, niin leivottelen tuolla selkäs niin pehmoiseksi että...» Emäntä oli nyt kahvipuuhissaan ehtinyt niin pitkälle, että kaatoi sitä kuppeihin ja Ella siirtyi nauttivan näköisenä lähemmäksi istumaan. »Tule, Ahlströmi, ottamaan kahvia.
Samaa sukua sinäkin olet, vaikka senverran sileäkarvaisempi, että viitsin edes puhua kanssasi... Kuuletko nyt!» Hän ponnahtaa ylös ja syöksähtää Olavin eteen. »Minä halveksin teitä, ja minä vihaan teitä, niin monta kuin teidän elukkajoukkoonne kuuluu! Minä tahtoisin kynsiä silmät teidän päästänne sinun päästäsi kaikkein ensimäiseksi!»
Toisessa huoneessa ei ollut ketään, ei kolmannessa eikä neljännessäkään. Mutta keittiössä pesi piika astioita. Voin nähdä läpi niin monen seinän aivan selvään hänet. En viitsinyt edes nousta paikoiltani ja mennä katsomaan, oliko asianlaita todella niin. Sillä minähän näin hänet, minähän tiesin hänen niin tekevän. Mikään epäily ei tässä ollut mahdollinen. Yhtä vähän viitsin juosta kadulle.
"Kuulkaa", sanoi hän nähdessään orjien alakuloiset kasvot, "laulakaa pojat nyt heti." Miehet katselivat toisiaan. Mutta sana "heti" uudistettiin ja tällä kertaa sitä seurasi piiskan läimäys. Tuomo rupesi laulamaan erästä hengellistä laulua, mutta ennenkuin hän vielä oli ehtinyt ensi värsyäkään, kiljahti Legree: "Herkeä jo, senkin kunnoton! Luuletko, että minä viitsin kuulla tuollaista rääkymistä.
Näytäppäs minulle pöytäkirjat siitä asiasta, sanon ma. Läänityksistä puhuvat ne pääkonnat. Niin! on heillä nätit läänitykset, on kyllä; useimmat annetut senperästä kuin 'Merikkalaiset jo olivat omistaneet maan omakseen. Sitä typerämmät olivat ne, jotka antoivat pettää itseään; se on tietty! Se on heidän kotimaansa, sanovat he. En viitsi kuulla semmoista, hitto vie jos sitä viitsin! Kotimaa!
"Näitten matojen kurja turhamaisuus!" lausui hän, kun hän oli sen verran hillinnyt rintansa vihaista kuohua, että hän uskalsi ruveta puhumaan. "Teidän kotinne! Luuletteko, että minä viitsin edes ajatella sitä, taikka luuletteko voivanne tehdä tuolle alhaiselle paikalle jotakin pahaa, jota ei rahalla saa sovitetuksi, yltäkyllin sovitetuksi? Teidän kotinne!
Tähtientietäjä vihastui silmittömäksi. »Luuleeko hän, että minä tämmöisestä koiranhinnasta viitsin käyttää hänen hyväkseen taivaallista tiedettäni, jota olen tutkinut armenialaisen Istrahov'in abotin luona, joka ei ollut neljäänkymmeneen vuoteen nähnyt päivän valoa, ja kreikkalaisen Dubraviuksen luona, jonka sanotaan osanneen kuolleitakin herättää, ja käynyt sheikki Ebn Halinkin luolassa keskellä Thebaidan erämaata?
Kuinka vuorineuvos oli kohdellut aikoinaan hänen isäänsä, kuinka satoja muita, ja mitä hänen omat apulaisensa hänestä ajattelivat? Eihän voinut saada pahempaa isäntää. Olihan se sama kuin joutua pirun palvelukseen. Että sinäkin viitsit! pääsi häneltä vasten tahtoaan. »Viitsit»? Viitsin mitä? Ottaako vastaan kaksitoista tuhatta markkaa? Mennä sen veren-imijän mieheksi, virkkoi Johannes.