United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eräs heikkous, jonka jo olen myöntänyt, nimittäin todellisuuden kaipaus, joka aina rasittaa minua ja pakottaa minun ainaiseksi jättämään elämän sovinnaisuuden huolellisimmin hävitettyjen mielikuvitukseni keksintöjen juurelle, sai minut muuttamaan alkuperäisen suunnitelmani.

Mutta imettäjä makasi heistä vaaria ottamatta, vielä luoden kaipausta osottavat silmänsä poikaansa, ikäänkuin tämä kaipaus ei koskaan olisi voinut tulla tyydytetyksi. "Etkö sinä tahdo nukkua, äiti?" kysyi Philo epätoivon äänellä.

Ja sanoin, että tämä pelko äärimmäisesti johtui vaatimuksesta, että muiden täytyi rakastaa minua. Sanoin, että tämmöisen rakkauden tarve, kaipaus, tavoitteleminen on ollut minun elämäni punainen lanka. Kun nyt tulin uuteen ympäristöön, vaati minulta ihan ensimmäiseksi ratkaisua juuri se kysymys, miten pääsisin tästä ujoudestani.

Kaipaus tulee kyyneleistä, jotka ovat herenneet vuotamasta, niinkuin taivas saapi pilviä siitä sateesta, joka on herennyt maahan tulemasta." "Kaipausta? Ah, minä ymmärrän, siitä että kadotin tytön, jota kerta rakastin niin että olin hulluksi tulla! En; mutta vakuutinhan minä sitä teille jo monta, monta kuukautta sitten, kun olin teidän vieraanne Moleswichissa."

Mun kuulevi kultani, rintaansa lyö, ja kyynele tulvahtaa, kun laskevi päivä ja saapuu , hän jo omansa unhottaa. Kuta kauemmin neiti Regina kuunteli näitä koruttomia säveliä, jotka olivat hänelle vieraita, mutta samalla kuitenkin sydämellisen surumielisyytensä vuoksi niin tuttuja, sitä enemmän liikutti häntä se kaipaus, joka niin elävästi muistutti häntä hänen omasta mielentilastaan.

Yksinäisyys maalla hänen nuoruutensa tuo siinä ijässä niin tavallinen kaipaus ihanteista, johon paremman puutteessa tämmöinenkin kömpelö « Voi voi, mitä vasten te noin minulle puhutte! Mikä teidät siihen oikeuttaa? Ja kuinka te uskallatte ? Ins. Lyyli. Ettekö ettekö ole kihloissa ? Ins. Valitettavasti en. Lyyli. Mutta kaikkihan ne ? Ins. En ole, enkä luultavasti siihen koskaan pääsekään. Lyyli!

Oi kaipaus ja murhe! nyt teitä vieraikseni tervehdin. Väliverho. . Huomenna, jo ennen päivän nousua, matkustan Ilman taloa kohden ja Kullervon johdatan uuteen kotiinsa, tänne sydänmaahan. Kiusaksesi kovaksi nyt sepän naisen karjaa sinun kaitsea täytyy; sydäntäs tämä kivistää, sen tiedän, mutta huomispäivä pääsinpäiväs on.

Kun molemminpuolinen rakkaus vallitsi lasten ja opettajan välillä, kului ensimäinen lukukausi melkein huomaamattani. Mieltymys toimeeni huojensi vastukset, joita kyllä runsaasti kohtasi kokemuksen ja tarpeellisen taidon puutteessa. Minulla oli jo monta vuotta ollut elämän kumppanin kaipaus, ja siitäkin olin useasti lähettänyt huokaukseni korkeuteen.

Mitä hän sitten sanoisi heille? Vapauttaisiko hän heidät kenties? Mutta silloin hän itse tulisi ammutuksi! Mikä kumma sitten vaivaa häntä? Sääli on vähällä tukehduttaa hänet, niin että hän ei voi pysyä paikallaan. Tavaton, ihmeellisen voimakas kaipaus tulee lentäen häntä vastaan juuri kotoa Pognembinistä.

Niin, minä toivon, että olette yhtä onnellinen ja autuas, kuin minua kuluttava murhe ja kaipaus ovat minulle raskaat." "Sanomattomalla surulla lasken minä jalkoihinne ne muistot, joita minä ajan mittaan olen teiltä saanut. En voi salata itseltäni siis, että te pidätte tämän tekoni arvoanne alentavaisena; mutta kaikki loukkaava ajatus on kaukana minusta.