Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Mutta vaikka sinulle sanotaan, että Jumala on suuri ja että sinä liikut hänen kirkkaudessaan, niin ei se vielä saata sinua siihen kauneuden ja hedelmällisen syvyyden elämään, jota sankarit elivät. Ehkä sinä aamuin ja illoin muistutat mieleesi, kuinka näkymättömät kädet liehuvat sinun pääsi yllä niinkuin tuhatpoimuinen vaippa, etkä kumminkaan koskaan huomaa noitten kätten pienintäkään liikettä.
Kun he olivat lopettaneet, hämmästytti Gerda heitä sillä, että hän täysin puettuna ilmaantui akkunan eteen kätten taputuksella heitä kiittämään. Turhaa oli ollut koettaa häntä herättää! Verannalla seisoi koristettu nimipäiväpöytä kukkineen ja lehtineen. Siinä oli äidin kaakku ja vanhan Marin pöhöinen rusinarinkeli. Lahjoja oli myöskin sekä pienempiä että suurempia.
Olihan hänellä ollut aivan erityinen viehätys joka päivä uudelleen ja aina uudelleen suin päin syöstä niihin tehtäviin, joihin hän oli joutunut. Ei ollut nyt aikaa antautua turhia tunteita hautomaan, ei omiaan ajattelemaan, ei edes omaa autuuttaan, eikä kapalovauvana keinumaan kaikenlaisten sisäisten liikutusten kätten päällä toisten enemmän kuin toistenkaan.
Georg istui eräänä aamuna alakuloisena pöydän ääressä, miettiväinen pää kätten varassa, ja katseli pienistä akkunaruuduista avaraan mailmaan. Kaikki sykähti, kaikki eli, kaikki kukoisti. Linnut lauloivat oksilla, perhoset liitelivät kukasta kukkaan, mutta Georg ei huomannut luonnon vireää tointa; hän ei tarkastellut lintusia, perhosia, kuoriaisia, kukkasia ja niiden kukoistusta, hän ajatteli kohtaloansa ja tuijotti tyhjin silmin siniseen avaruuteen. Moni tuskallinen huokaus pääsi hänen huuliltaan, ja vähä väliä pudisti hän hyvin surullisena ja alakuloisena murheellista päätään.
Niinpä Akhilleuskaan ei kaikkea tee, mitä uhkaa, tuon voi toimittaa, tämä jälleen jää tekemättä. Häntä ma vastaan käyn, vaikk' ois käsi kuin tuli hällä, kuin tuli kätten voima ja rohkeus kuin kova rauta." Kiihtäen huusi hän noin. Kävi päin, kohotettuna keihäät, iliolaiset; suur' oli törmäys, ankara pauhu.
Jos ilmituleen taloni hän pistäis, En sanoa ma rohkenis: »seis, älä!» Te oivan teitte työn, te käs'työläiset, Niin, oivan kätten työn! COMINIUS. Niin vapisemaan Panitte Rooman, ettei ole koskaan Näin avuton se ollut. TRIBUUNIT. Syy ei meidän. MENENIUS. Siis meidän? Häntä rakastimme, mutta Me ylimykset, pelkurit kuin pedot, Väistimme liutojanne, jotka hänet Kaupungist' ulos rääkkyivät.
Akhaian mies moni totta Hektorin kätten on alla jo hampain haukkonut multaa; leppeä taistelon telmeess' ei näet taattosi ollut.
Eikö se väsytä alituiseen puuhassaolo? Ei sitä toki kovin orjallisena tarvitse olla. Eipä tuo väsytä, sanoi Hintti vähän tuskaantuneena, kun ei saanut lukea kirjettänsä. Eihän isäntääkään väsytä, kun tulitte aivan kätten mahtain minua emännän nimellä pilkkaamaan. Ei, en minä toki pilkkaa, vaan tuota, eihän tässä muitakaan emäntiä ole.
Zeun vihan nostanut on Priamon perikunta jo päälleen; aimo nyt Aineias saa hallita heimoa Troian, saa pojat, saa pojat poikainkin yhä uusihin polviin." Here, valtiatar vakasilmä, nyt vastasi hälle: "Maan järisyttäjä, tuo omin mielin mieti, mit' aiot Aineiaalle sa, auttanet tai hänen antanet jäädä alle Akhilleun kätten, vaikk' uros aimo hän onkin.
Hektorin viel' eläessä jo noin koton' itkivät häntä, sillä he jälleen ei hänen luulleet kamppaelusta käyvän akhaijien kätten alt', ei ankaran voiman. Viipynyt vitkaillen Paris ei katon korkean alla, vaan sopavasket kun taesorjat saanut ol' ylleen, niin läpi kaupungin hän kiitävin askelin riensi.
Päivän Sana
Muut Etsivät