United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli väkevin, uljain mies, niinkuin Wappu itse oli väkevin, uljain tyttö. Koko Tyrolissa ei ollut hänen vertaista tyttöä eikä miestä Joosepin vertaista. He kuuluivat toinen toiseensa, he olivat kaksi vuorijättiläistä heillä ei ollut mitään yhteistä tuon matelevan sukukunnan kanssa tuolla alhaalla.
Kaikki nauroivat ja taputtivat käsiään tälle oivalliselle leikille. Asra itki ja häpesi niin ett'ei hän enää tahtonut mennä sisään, ja isäntäväki palasi hänen kanssansa kotia. Odota vaan, Asra minä lähetän Joosepin hänen kimppuunsa, kylläpä hän tuota opettaa! lohdutti Asraa "Lampaan" emäntä kotimatkalla.
EEVA. Siitä väliin on ikävät seuraukset, kun ei tunne. Voi käydä niinkuin muutaman Joosepin kerran Liiverpuulissa. KARIHAARA. Miten tuon kaimamiehen kävi? EEVA. Jooseppi pyysi saada suudella muuatta missiä ja saikin Koiton kapteenilta hänen rouvansa puolesta korvapuustin. Katsos tuota tytön velhoa! LETTO. Ja se Jooseppi oli juuri tuo tuossa!
Lasi-kappaleita särkyneestä pullosta löydettiin, ja joku joukossa arveli Joosepin käyttäneen pulloansa puolustusaseeksi. Sitten kompuroittiin alas samaa tietä, jota Taavi sanoi illalla kulkeneensa. Moni joukosta jäi jälkeen taikka kääntyi takaisin.
Joosepin suuret silmät katsoivat häneen niin kummallisesti: Sinä Wappu parka! sanoi hän hiljaa. Jooseppi, Jooseppi, älä ole niin hyvä minua kohtaan! ota pyssysi ja ammu minua minä tahoon istua liikkumatoinna, enkä tahdo säpsähtää, vaan kiittää sinua siitä laupiuden työstä!
"Samasta kankaasta niin ja kuosista silläpä hyvät silmät on, kyllähän siin' on luotettava todistaja!" virkkoi Timo Hannula pilkallisesti. "No mitä Taavi arvelee", sanoi nimismies; "oliko semmoinen lakki herralla, vai hattuko hänellä olikin?" "Lakki, mutta ei se semmoinen ollut kuin Joosepin".
Hurraa-huuto kuului jokaisen huulilta. Sitten nosti Jooseppi Wapun ylös, ja hän vaipui melkein tunnotoinna Joosepin rinnalle. Pysy siinä! sanoi hän ankarasti ja astui askeleen taaksepäin enempää ei tarvita, tuohon yhteen suudelmaan minä tyydyn. Sinä olet nyt nähnyt että minä voitan sinut ja enempää en tahdo! Wappu tuijotti Jooseppiin niinkuin ei olisi kuullut oikein hän kävi kuolon kalpeaksi.
Mutta Wappu, joka enemmän oli pudonnut kuin astunut alas puusta, seisoi niinkuin lumottuna, ja hänen silmänsä katselivat rukoillen Jooseppia. Wapun mielestä Joosepin täytyi niin selvästi nähdä kuinka katkerata oli mennä pois, että hänen olisi pitänyt tarttua Wapun käteen ja sanoa: jää vaan luokseni olethan sinä minun omani ja minä sinun eikä kenenkään muun!
"Jatkakaa kertomustanne, Taavi", sanoi nimismies. "No rotkolle kun tulin, huomasin Joosepin ruumiin alahalla". "Joosepin ruumiin, sanotte", keskeytti nimismies. "Mitenkä te heti tiesitte että se Joosepin ruumis oli?" "Enhän minä heti tiennyt, sitten näin", oikaisi Taavi vähän hämillänsä. "No entä sitten?" "Sitten toin sanan kotiin, ja sitten tuotiin ruumis tänne".
Ei hän juuri olisi pitänyt sinne menemisellä väliä, mutta pelkäsi Lestisen Kustia, joka myös näytti toivovan Liisaa. Pelkäsi että Kusti ehkä muuten käyttäisi tilaisuutta hyväkseen. Ovella osti hän piletin perälehterille, sillä sinne oli Liisakin vapaapiletillään päässyt. Niin soittajaveli oli vakuuttanut. Joosepin piletissä oli numero 27.