United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lavea tämä tosin oli, mutta kerrottavat taitamattomasti valitut: joutavanpäiväisiä todistuksia oli kyllin kyllä, mutta tuo tärkeä mykkä todistaja, kello, oli poissa. Vasta pöytäkirjat luettuansa oli siis Nivalinkanen tullut tietämään, että Joosepin murha taikka tapaturmainen kuolema melkein tietysti oli tapahtunut kello neljännes yli kymmenen aikaan.
He astuivat äänettöminä toinen toisensa rinnalla. Mitä maailmasta kuuluu, kysyi Wappu viimein tapansa mukaan. Ei paljoa! sanoi Bincenz, kerrotaanpa vaan että Hagenbacher Pietarin ja Paavalin päivänä Sölden'issä menee tanssiin palvelus-piian Asran kanssa. Minä olen kuullut sen siltä, joka Imst'istä oli tuonut Asralle Joosepin maksamat kengät ja silkkiliinan!
Enhän minä... Sentähden tulin tähän katsomaan, kun minun piletissäni oli numero 27. Istu vaan!» »Sinun piletissäsi! Milloin sinulla on pilettiä ollut? Sillä tavalla ilkiät pettää ja häv ». Puhe keskeytyi kyyneleihin. »Tuoss' on sun pilettisi!» Liisa heitti vihoissaan Joosepin antaman keltaisen vapaapiletin hänen eteensä lattialle. Jooseppi ei tästä ymmärtänyt mitään.
"Joosepin surmaaja on löytynyt", lausui hän, pyyhkien hien otsastansa. "Sota-Matti?" virkkoi Nivalinkanen. "Niin, Sota-Matti on Joosepille surman saattanut, vaan ei tahallansa; ja kaikessa tapauksessakin maallisen oikeuden käsi häntä ei enää häiritkö. Hän on kohta astuva korkeamman tuomarin eteen, olkoon Hän hänen sielullensa armollinen".
Hän seisoi aivan likellä Wappua ja tämä tunsi Joosepin hengähdyksen ympäröivän itseänsä Joosepin silmä oli häneen luotu sääliväisesti oli hänen kätensä laskettu Wapun olkapäälle.
Mannisen seuraajana oli ollut Mäkelän isäntä, ja tämä sitten jatkoi matkaansa Ratasmäelle asti, tiedustellaksensa, oliko sellaista nuorukaista kuin Taavi oli selittänyt, Joosepin äkillisen kuoleman jälkeisenä aamuna ollut asemalla ja oliko tämä lähtenyt 4:n junassa eteenpäin matkustamaan.
Wappu, joka juuri istui siinä kitkemässä ja kuuli Joosepin nimeä mainittavan, kuunteli pensas-aidan takana sanansaattajan kertomusta.
Tuo herra josta hän sitten kertoi, on hänen oma keksimänsä. Joosepin kanssa hän kulki rantakalliolla, näkihän sen Ville Savolainenkin". "Ville Savolainen! Tunsitko Joosepiksi sen miehen, minkä illalla näitte Taavi Hannulan kanssa kulkevan kalliolla?" kysyi Varmanen. "Jooseppi se oli, vaikka vannoisin", vastasi Ville.
Silloin ovi heitettiin auki ja huutaen Jooseppi, mun Jooseppini! syöksi eräs tyttö sisälle Wapun ohitse ja heitti itsensä itkien Joosepin yli. Se oli Asra. Wappu hyppäsi ylös niinkuin käärme olisi häntä pistänyt hetken aikaa kesti sisällinen taistelu viimeinen, vaikein.
Wappu on mykkänä vaipunut alas Joosepin hengettömälle ruumiille. Hän ei kuule, hän ei näe, kuinka kaikki hänen ympärilleen kokoontuvat ja häntä kiittävät, hän makaa kasvot Joosepin rintaa vastaan hänen voimansa on lopussa. Isälle takaisin. Wapun kamarissa ja Wapun vuoteella makaa Jooseppi hengettömänä.