Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Tiedätkö miksi minä löin Bincentz'iä ja sytytin ladon tuleen? kysyi Wappu vapisevalla äänellä: Tiedätkö miksi minä olen tässä koiran-tallissa, kuin sinä sanoit? Tiedätkö sitä? Ja hän taittoi polveansa vasten paksun oksan niin että se ritkahti ja Joosepin täytyi kummastella hänen voimaansa. En, sanoi hän, kuinka minä voisin sitä tietää.
Parin tunnin kuluttua nähtiin vilkkaan joukon rientävän venerantaan, joka oli kauniin lahdelman pohjukassa, missä myöskin laivalaituri sijaitsi; ja leikillisesti jutellen asetettiin siimat ja kopat veneeseen, jonne nuoret vihdoin itsekin kiipesivät. Jollei teillä ole kala-onnea, niin poiketkaa vanhan Joosepin luo paluumatkallanne sanoi äiti hänellä varmaankin on joku hauki kalasäiliössään.
No, tuleeko siitä mitään? sanoi Stromminger ja tuuppasi tyttöä, jotta hänen täytyi mennä vasten tahtoansa, vaan hänen huulensa vapisivat, hänen rintansa aaltoili tuskasta ja turhan, salamantapaisen vihan-silmäyksen loi hän isäänsä. Tämä ajoi tyttöä edellään niinkuin vasikkaa. Näin he kulkivat muutamia askeleita, kunnes ihmisiä tuli heidän jälessänsä, ja kääntyessään huomasivat he takanansa Joosepin ynnä pari miestä. Jooseppi sanoi:
Nyt Wapun vaivalla säilytetty voima raukesi, sydäntä vihlaisevalla huudolla sysäsi hän Joosepin pois luotansa ja heittäysi maahan raivoovassa epätoivossa, kasvot maata vasten: Oi niin onnelliseksi olisin voinut tulla, ja nyt on kaikki lopussa kaikki, kaikki! Wappu, Jumalan tähden luulen todellakin että hourailet! Mikä siis olisi lopussa jos sinä ja minä toisiamme rakastamme, niin kaikki on hyvin!
Samassa tuli sanansaattaja Sölden'istä suoraan Wapun luo ravintolasta, suuri kukkasvihko hatussa ja juhlapuvussa, kuin hää-kutsuja. Hän tulee kutsumaan sinua Joosepin ja Asran häihin nauroi Bincenz kamalasti. Wappu kompastui johonkin, hän haparoi Bincenzia, ja tämä tarttui nopeasti Wappuun ja kannatti häntä.
Ja sinä, vanha mökki, jäät nyt autioksi, mutta istuessani tuolla alhaalla lämpöisessä tuvassa, rakkaan mieheni rinnalla, muistelen kuinka täällä ylhäällä sinun kattosi suojassa itkien ja vilusta täristen olen viettänyt yksinäiset yöni, ja elinaikani tahdon pysyä kiitollisena ja nöyränä! Hän kääntyi ja laski kätensä Joosepin käsivarrelle.
Ja sinä tahdot todellakin hänelle jättää talot ja tilukset? Tiedätkö myös mitä teet, lapseni? Ylimystalo ei enää ole minun, korkea-arvoisuutenne eilisestä minä tiedän, että se on Vincenz'in, jos hän sitä vaatii. Mutta minun omaisuuteni, mitä minulla on paitsi sitä, on oleva Joosepin.
Eikö ole totta että sinä tahdot ryöstää Joosepin kaikilta muilta tytöiltä, joilla olisi häneen enemmän oikeutta ja jotka olisivat hänelle sopivammat kuin sinun kaltaisesi? Eikö ole totta että hiljakkoin, tuon tapauksen jälkeen sonnin kanssa, koko kylän nähdessä lankesit hänen kaulaansa niinkuin hänen kihlattu morsiamensa? Eikö se ole totta? Vai kuinka?
Mutta Wappu käytti tätä hetkeä toisella lailla, hän juoksi sinne ja heitti liinan yli kotkan pään. Nyt oli Joosepin helppo sitoa kotkan jalat nuoralla yhteen ja näin se ei ollut enää vahingollinen. Jooseppi heitti sen maahan. Voitettuna koetti jalo eläin vapauttaa itseänsä. Jooseppi nousi ja latasi pyssynsä. Mitä teet? kysyi Wappu hämmästyneenä.
Jooseppi Nahkasella oli morsian, erinomaisen kaunis sekä sisästä että päältä, oikein ihme ihmisten seassa. Mutta Joosepilla ei ollut rahaa. Eikä Joosepin veljelläkään ollut sitä. Veli palveli soittokunnassa. Tämä veli oli saanut vapaapiletin näytelmään. Semmoisia annettiin soittajain käytettäväksi, kun he eivät tahtoneet maksua soitostaan. Näin hymyili onni Joosepille.
Päivän Sana
Muut Etsivät