United States or Cuba ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onko sinulla mitään kerrottavaa? Onko herra valittu? Tule sisään! Tiedätkö mitään varmaa? Onko päätös jo julistettu? Kysymyksiä satelee kuin rakeita. Talonpoika heittää lakkinsa ilmaan ja huutaa: Herra on valittu! Rouva vaipuu penkille ja painaa kädellä rintaansa. Hurraa! Hurraa! Hurraa! Palvelusväki rientää ulos kyökistä. "Hurraa! Saksalaiset ovat saaneet selkäänsä!
Vihollinen jos olikin, sitähän mekin oltihin; hän löi, kuin mekin, riemuissaan, ken tuost' ois pahoillaan? Vihattu olkoon pelkuri, häpeän, pilkan saakoon hän, mut eläköön, ken uljaasti käy sankar'tietähän! Iloinen hurraa, ponneton osaksi kelpo urohon, olipa sitten veljemme tai vihollisemme! Kuningas Kustaa Aadolf salissaan noussut on, vait'olon lakkauttaa ja alkaa lausunnon.
Selitä heti kaikki tyyni tahi Sisältä kuuluu: "hurraa". Mikä on tämä talo? AHR
Mutta kävipä miten mailmassa tavallisesti käy: milloin hätä suurin, on apu lähin. Eräänä aamuna Koposen vielä maatessa tuli se pienen kirjan muodossa, jonka sisällys oli seuraava: "Hurraa veikko! Me olemme ylioikeudessa voittaneet... Illalla tulemme minä ja muut ystäväsi Koivulaan. Pikaisesti ystäväsi Kela." "Kas sehän on selvä lause."
Hurraa, eläköön, eläköön!» huusi Liisa nostaessaan Elsan tuolille seisomaan. »Seekatti kun minä pidän sinusta ja olen aina pitänyt», sanoi hän päätään pudistellen ja pidellessään Elsaa tuolilla. »Ja sinusta pitävät kaikki.»
ROVASTI. toivotan minä teille onnea ja menestystä vastedeskin ja Herran siunausta ja Ja että me vielä monta, monta kertaa saisimme tilaisuuden yhtyä tämmöiseen viattomaan ja veljelliseen ajan viettoon tässä teidän kauniissa, hauskassa ja onnellisessa kodissanne. Eläköön, kauan eläköön kunnioitettava isäntämme Janne Pukkinen ja hänen herttainen puolisonsa Laura! Hurraa! VIERAAT. Hurraa!
Enkö ole puolustanut kuningasta hänen vihollisiaan vastaan, jotka tahtovat hallita Svean valtakuntaa ranskalaisten ja venäläisten määräysten mukaan? Eläköön kuningas! Eläköön kansa! Eläköön vapaus! Vanha Ruotsi eläköön! Hurraa! Hurraa!
Se kuuluu heidän tapoihinsa ja luontoon. Tiedäthän sinä sen, merikapteeni. Hurraa, me Suomen meripoiat, Meillä luonto raitis ain! ONNEN HERRA. Farbruur Junkka on hauskalla tuulella. JUNKKA. Täytyyhän minun olla. Mutta minne Eeva on mennyt? ONNEN HERRA. Eeva on jo menossa huvimajalle. JUNKKA. Mene sinä hänen jälkeensä. Ja odottakaa minua maantiellä.
"Missä?" kysyi jyrähti perämies, jolta uni ihan kerrassaan pujahti pakoon, ja riensi kannelle "missäpäin Juho?" "Kesäpäivän laskussa kaksi, kolme, viisi seitsemän kappaletta!" kaikkui uudelleen ääni ylhäältä. "Ikäänkuin suihkulähteet sinkauttavat ne vettä sieramistansa ja tuolla hurraa, perämies, on vielä viisi idässä! Hei, saalitonna ei Delphiini'n tarvitse palata!"
Jotka joutavat, sanoi Kerttu, mene vaan sinäkin. Ja palvelustyttö meni. Koko maailma oli sekasin. Taas juoksevat lapset hurraten sisälle: Hurraa, polisit ovat tehneet lakon, nyt saa tehdä mitä tahtoo, hurraa! Vai niin, sanoi Kerttu ja silmät rypyssä paranteli jotain tikkua nimettömässä... Lapset huusivat: Hurraa, rautatieasemalla liehuu Suomen lippu, jossa on keltainen jalopeura miekan päällä!