Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Kas. kas, kuinka varovasti hän hiipii ja kurkistelee ympärilleen Niinpä hän väijyy kuin verta himoava peto saalista Ollaan hiljaa, saadaan jänis! Noidalla on vehkeitä mielessä, se on varma. Kaikki käy hyvin, vallan hyvin! Ei ketään ole likitienoolla ei yksikään silmä näe toimiani täällä metsän synkässä kätkössä.
Korppikotkan ja tavallisen kotkan nähdään kyllä vuorenkukkulain vaiheilla lentelevän ja laukuillen kohoavan noiden pitkäin lakeutten ylitse, ja arkoja, kesuttomia kalkkuunaparvia hiipii kanervikkokankailla; mutta noita tuhansia pikkulintusia, jotka niin suuresti elähyttävät luontoa muissa maissa, tavataan vaan muutamissa Hispanian maakunnissa, ja näissä olletikin niissä hedelmä- ja puutarhoissa, jotka ovat asukasten huoneiden ympärillä.
"Te olette siis jo päässeet parempaan tilaan, kuin minä", sanoi Jussi, "sillä minä en ole muuta, kuin vähäpätöinen sala-ampuja, joka hiipii ympäri, vähän riistaa etsien omaksi tarpeekseen ja pyytää killingin kukkaroon sillä, mitä hän ampuu. Tänä päivänä on kuitenkin säätyni parempi kuin onneni, sillä Restrupin kyttä antoi minulle luvan metsästää.
Se vaappui Salliman vaskivaaka, kun arpa lyötihin kansan tään, jo riemuin raivosi lauma laaka, jo uhkas hirmu ja rauta raaka joka kukkaa, mi tääll' oli reunalta jään vain pälvestä nostanut pään. Sen tunsi lapsi kuin valkotukka, nyt lankes kohtalon kolkoin yö, ses aukes ain yhä kuolon kukka, tuo ulvoi ain yhä Manalan hukka, se hiipii, se saapuu, se saartaa, se syö, mitä loi tuhatvuosien työ.
Hän astelee ja askartelee siellä kuin kuiskaten. Hän nähtävästi varta vasten koettaa niin. Eihän hänen tarvitse pelätä häiritsevänsä, koska hän hyvin tietää, että valvon myöhään. Se on hänen luontaista naisellista arkuuttaan ja ujouttaan ja häveliäisyyttään. Tuskin tiedän, milloin hän hiipii vuoteeseensa. Ei kuulu enää mitään, ei sieltä eikä koko talosta.
Maan päällä on vain paikka tää, miss' suotiin sulle lies; tääll' elää, kuolla täytyy sun, vei onneen, turmaan ties! Uinu, lapsi, suloon ehtoon, tuuti, tuulan tuu! Hiljaa pienokaisen kehtoon katsoo kirkas kuu. Tarumaita käyn mä kulkein, laulun laulaa suu... Unta uinu, silmät sulkein, tuuti, tuulan tuu! Halki vuorten Terek huima syöksyy uomassaan: Hiipii luo tshetsheeni tuima, hioo puukkoaan.
Ja useinpa sattuu niinkin, että kun työväki aamulla viiden ja kuuden välillä työpaikoilleen alkaa astua, kohtaa se jonkun yksinäisen herrasmiehen, joka alla päin ja ikäänkuin häpeissään seinamuksia myöten kotiinsa hiipii. Eivät he silloin tälle mitään virka, mutta pitkään katsovat ja tutkivasti, että mikähän se lienet sinäkin kulkija.
Pikku kellon, pikku kellon käynt' on vilkasta! Pikku lintu napsaa, Pesässänsä kapsaa, Tik ja tak ja tik ja tak ja tik ja tak ja tik. Kissa ja hiiri. Lapset pyörivät piirissä ja hiiri on keskellä. Kissa hiipii piiriin ja hiiri hiipii ulos. Kun hiiri on saatu kiinni, rupea hän kissaksi ja joku toinen hiireksi. Nyt mir ri var pa hil la Jo tu lee il ta- sil la.
Jesuksen juhlallisen vakava kysymys saattaa hänet tutkimaan ja koettelemaan sydäntänsä, ja kun se kolmannen kerran uudistetaan, tulee hän murheelliseksi. Tämä murhe on heijastus kieltämisen tuottamasta tuskasta; vielä kerran hiipii epätoivon varjo hänen sydämeensä ja ilmenee hänen äänensä väreessä, kun hän surullisesti vastaa: "Herra, sinä tiedät kaikki, sinä tiedät, että minä sinua rakastan."
Hän on sen niin miettinyt, se on selvinnyt hänelle näinä päivinä nälkää nähdessä ja metsiä harhaillessa, josta edestakaisin ajeleva veturi vetää häntä vastustamattomasti radan läheisyyteen, josta hän seuraa sen liikkeitä, hiipii yöllä sen luo, näkee kiskoja otettavan irti ja naulattavan kiinni paikoilleen ja kuulee työmiesten puhuvan juhannuspäivänä kaupunkiin tehtävästä huviretkestä...
Päivän Sana
Muut Etsivät