Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
MACBETH. Poika, käske, Ett' emäntäs, kun juomani on valmis, Kilistää kelloa. Käy maata sinä. (Palvelija lähtee.) Tuo onko puukko, silmissäni tuossa, Päin kättä kahva? Annas sinuun tartun! En sua saanut, ja tok' yhä näen sun. Sa, turman ilmiö, sua eikö koura Käsitä niinkuin silmä? Taikka tietkö Vaan mieliluulon puukko, tyhjä haamu, Vaan kiihtyneiden aivojeni luoma? Sun yhä näen, niin käsin tuntuvana Kuin tämän, jonka tässä paljastan. Sa näytät mulle tien, jot' aion käydä; Ja tuommoist' asett' on mun juuri tarvis. Muun aistimiston narriks silm' on tullut, Tai vie se niistä voiton. Yhä näen sun, Terä, kahva täynnä veripisaroita, Joit' äsken niiss' ei ollut. Tyhjää kaikki; Verinen teko vaan se silmissäni Näin kuvastuu. Nyt toinen puoli maata On niinkuin kuollut; häijyt unet hiipii Makaajan luo läp' uudinten; nyt velhot Hekaten kalvaan uhrijuhlaa viettää; Ja laiha murha, vartijansa, suden, Kehoitus-ulvonnasta säikkyneenä, Kuin himokas Tarquinius, määränpäähän Salaisin rosvoaskelin kuin haamu Näin hiipivi. Sa luja, vankka maa,
Nämä seurasivat kaikkia hänen liikkeitään mitä syvimmän huolen valtaamina. Kron, kuiskasi hän miehensä korvaan; joku hiipii tuolla oven takana... Mene sinne varpaillasi ja katso, kuka siellä on. Kivalteri noudatti kehoitusta ja avasi äkkiä oven. Se on Karin, huusi hän. Mitä sinä tahdot? Sinäkö siellä oletkin, senkin piru! huusi rouva; tule tänne sisään ... tule silmänräpäykseksi!
Hiipii iltakin valkoiseen saliin, yhä istuvat kuningatar ja Parsifal rinnan. Viimein vasta kun kesäisen yön häilyvä hämärä on leijaillut puistoille ja hunnuttanut suuren salin, herää hento kuningatar olonsa kukkatuoksusta, nousee ja hellittää viivähtävästi Parsifalin käden.
Päivänä semmoisena ovat väet talosta kaukana niityllä eikä kotona kuin räystästen pääskyset ja portin pielessä äänetön koivu ja pihan päällä ylhäällä taivaalla poutapilvi ja poutapilven alla haukka liikkumattomin siivin. Päivänä semmoisena hiipii talon tarhakäärme kivijalasta huoneen alta porstuan rapuille ja lepää siinä paisteen alla suorana kuin keppi.
Silloin tietää tarina ol' itkenynnä Puma. Helly ei Abarman herra eikä auta Juma. Yöhyt kuulas toukokuun, maass', ilmass' ihmetaika. Onnellisten hetki on, on autuaiden aika. Kuuhut kulkee taivahalla. Templin katto kiiltää. Kenen mieltä kevät-yössä hehku outo hiiltää? Kurkistaapi viisas kuu. Hän kuulee kuiskinata. Lomitse lehväin siirtyväin kuun hiipii kultarata.
Sinun täytyy käsittää sitä! Kuinka puhui ennen äitini rakkaudesta: kuinka se joskus hiipii salaa aavistamatta sydämmeen ja anastaa sen sitten väkisin valtaansa, ja kuinka se joskus taasen hyökkää äkkiä kuin tuuliaispää kesäisimmän tyvenen vallitessa. Silloin en häntä ymmärtänyt, mutta nyt ymmärrän.
Ehkä se emännässään kaipaa jotakin, joka vilpastutti sitä ja teki sen nuoremmaksi; mutta se on nuopea, sen näky on heikko, sen jalat ovat voimattomat, ja täti on pahoillansa, kun ei se enää vihaa häntä, vaan silloin, kuin se makaa Doran vuoteella ja tätini istuu vieressä, hiipii likelle häntä ja leppeästi nuolee hänen kättänsä.
Monesta syystä arvellut oon tuota, kenties yks seikka niist' on painavin; en kaikkiin näet täällä täysin luota, tääll' ehkä hiipii joku toinenkin, mi katsoo minuun niinkuin kilpakosijaan; se epämiellyttävää oisi tosiaan. Unhoitin aivan, että veli on määrätty *korkeampaan* arvohon.
»Niin meilläkin taistellaan», kertoi Eevi puolestansa. »Ei siellä tunturikuilut työntekijöitä niele, ei ole kodit kallioitten kupeella, kuten täällä, mutta korvessa hiipii hyinen halla, ja nälkä näännyttää kansaa.» Kerran tuli hänelle mieleen, että se oli tämän kansan keskuudessa kuin Heikki työnsä teki, sen hyväksi kuin kärsi ja kieltäytyi.
Ja kun kaikki rientävät ovelle häntä tervehtimään, ei hän hymyilekään heitä vastaan, niinkuin he olivat odottaneet, vaan heti kynnyksen yli tultuaan pudottaa molemmat kätensä alas semmoisella toivottomuudella kuin olisi menettänyt kaiken mitä oli maan päällä kalleinta. Epätietoisina he katsovat toisiinsa, selitystä etsien. Paha aavistus hiipii kaikkien mieliin.
Päivän Sana
Muut Etsivät