Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025


Ma jään, ei lähde narri tää; Te, viisaat, juoskaa pois; Näin narriks, konnat, pyrkikää: Ei konnaks narrist' ois. KENTIN KREIVI. Missä tuon olet oppinut, narri? NARRI. En jalkapuussa, narri. LEAR. Mua puheilleen ei? Sairaat? Väsyneet? Yön kaiken matkall' olleet? Pelkkää juonta! Parempi vastaus hanki.

IMOGEN. Vain siksi puhun, ettei suostunnaksi Vait'olo näyttäisi. Mua säästäkää! Paraankin hellyytenne palkitsen ma Säädyttömyydellä. Noin viisaan miehen Tulisi ojennuksest' ottaa vaari. CLOTEN. On synti jättää teidät hulluuteenne; En sitä tahdo. IMOGEN. Eipä narri hullu. CLOTEN. Mua narriks sanotte? IMOGEN. Kun olen hullu. Mut malttukaa, niin hulluudesta pääsen; Molemmat parannumme.

Pyörteessähän narrimaisten myös itse narriks saa, ja ulkonainen kuori sydämmet kuolettaa. Se vakavuus, joka ennen eheyttä mieleen loi, nyt hajosi pois sekä särkyi ja toivottuutta toi. Ja rintani, joka se tuonoin niin lämpimästi löi, kun köyhän lienen nähnyt, joka pettuleipää söi. Nuo tunteet hennot ja hellät sai siellä tylsymään, kun elämä pintapuoli yhä kylvävi myrkkyään.

Hän kylm' on, ääneti, ja karttaa mua, Jos ketäkään hän rakastaa, niin sua. Vie tyttö, poista epäilyni, päästä Mua rauhaan! Teidän onnenne on mun. Vai tuo se syynä asemaamme on! Hiis' olkoon rakkauden, joka näin Sokaisee ystävyyden puhtaat tunteet, Ja meidät kummankin on narriks tehnyt! Mun lemmittyni Sigridkö? Jos oisi Hän vapaa, pulska porvar'-impi, silloin Ehk' oisin salaa suuta suikannut.

Tavallani itse Jään teidän luoksenne; mut tavatonpa Se itse, joka luopuu itsestään Ja tulee toisen narriks. Poishan aioin. Miss' älyni? En tiedä mitä puhun. TROILUS. Noin viisas kyllä tietää mitä puhuu. CRESSIDA. Juont' ehkä enemp' on kuin rakkautta Tää avoin tunnustukseni, ja sillä Vain aion teille ansan virittää.

Pyörteessähän narrimaisten Myös itse narriks saa, Ja ulkonainen kuori Sydämmet kuolettaa. Se vakavuus, joka ennen Eheyttä mieleen loi, Nyt hajosi pois sekä särkyi Ja toivottuutta toi. Ja rintani, joka se tuonoin Niin lämpimästi löi, Kun köyhän vain lie nähnyt, Joka pettuleipää söi. Nuo tunteet hennot ja hellät Sai siellä tylsymään, Kun elämä pintapuoli Yhä kylvävi myrkkyään.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät