Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Missä ihmeessä se Troilus on? Kuules! Etkö kuule? Kansa huutaa: Troilus! Helenus on pappi. CRESSIDA. Mikä luikistelija se tuolla hiipii? PANDARUS. Missä? Tuollako? Se on Deiphobus. Ei, se on Troilus. Siinä, orpana, se vasta mies on! Hm! Uljas Troilus, ritariston ruhtinas! CRESSIDA. Vaiti! Hävetkää! Vaiti! PANDARUS. Katsele häntä; tarkkaa häntä! Oi, uljas Troilus!
Jumalan, lempeän ja laupiaan, nimessä, sano: Minä etsin turvaa ihmisten herran tykönä, Ihmisten kuninkaan, Ihmisten Jumalan, Pahuutta vastaan hänessä joka herättää pahat ajatukset ja sitten hiipii pakoon, Joka puhaltaa pahuutta ihmisten sydämiin, Henkiä vastaan ja ihmisiä vastaan. Kuka se on joka sitä sanoo? jatkoi muukalainen. Kukapa niin voinee nähdä ihmisten sydämiin?
PASANTERI. Sellaiseksi olen minäkin huomannut Eevan, ettei hän laske syrjäistä kurkistelemaan sydänkammioonsa. Tuossahan hän jo tuleekin. Mahtaa olla tyttöparalla sydämessä tuska. EEVA tulee pakkahuoneen siltaa oikealta ja katseltuaan ympärilleen laskeutuu laiturilta portaita alas näkymättömiin. JUNKKA hiipii laiturille kurkistelemaan alas pollarin suojasta.
Minä tiedän, että se on minunlaisen luonnollinen seura! Se tulee maaseuduilta, jossa se ennen oli puhtaana, ja se hiipii tahrattuna ja viheliäisenä poikki näitä kauheita katuja ja se vierii, niinkuin elämäni, pois isoon mereen, joka alati riehuu ja minä tunnen, että minun täytyy seurata sitä!" Minä en ole koskaan tietänyt, mitä epätoivo on, ennenkuin näitten sanojen äänessä!
"Sinulla on pitkä matka, ja näin iltaisilla eivät kadut tahdo olla oikein turvalliset, varsinkin näillä meidän kaidoilla kaduilla hiipii näin iltamalla monta epäiltävää roistoa, erittäinkin sen perästä kuin Hanaun maakreivi on matkoiltansa palannut.
Mutta lehdestä luetaan, että nuori 24 vuotias työmies on sairastunut jäsenjäykistymiseen rasvan puutteesta. Ja kadulla hiipii työttömiä, silmät kiiluvina, valmiina ryöstöön. Ja siellä kuljeksii naisia, – valmiina ammattihaureuteen. Työväentalo on kuin jättiläislinna. Sen sisällä kulkee ihmisjoukko kuin kohiseva koski.
Lahti laajeni ulapalle päin ja luotojen välistä saaristossa pilkotti meri, jonka juhlallista yksitoikkoisuutta häiritsi silloin tällöin höyry tai purjelaiva. "Tämä on sanomattoman kaunista", sanoi tohtori, siirtäen hattunsa hiukan enemmän niskaan, ja katseli ihaellen ympärilleen. "On jotain ihmeellistä pohjolan luonnossa, se hiipii salaa sydämmeen ihan kuin rakkaus, aivan aavistamatta.
Himmeässä valossa hiipii äänettömiä olentoja, siellä täällä tuikkii muutamia kynttilöitä ja heikosti kuuluu jostakin messupapin etäistä hyminää. Tulet ulos, syvennyt uudelleen äskeisille sokkeloisille urille, seuraat nimettömien katukanavien reunoja, kiipeät sillan poikki, kuljet ja kuljet tietämättä ja tahtomattakaan tietää, minnekä tulet.
Ken kostavi sulle, hän autuas on, ken rintalapsihis pieniin tarttuu ja ne paiskaa kylkehen kallion. Soi laulu ystävän! Jo tuolla tulee hän! Jo rientää yli vuoren, käy kiitäin kukkamailla gasellin lailla ja lailla kauriin nuoren. Hän hiipii huoneen taa, käy kohti ikkunaa, miss' salaa seison yksin.
Ken päivää pelkää, hiipii, kun on yö; Saa kuka saa, ken voisi estää moista! Liki tai kauas, kun vain naula veti; Min' olen minä, jospa ken mun teki. KUNINGAS JUHANA. Mene, Faulconbridge! Min toivot sen nyt saat: Ritari maaton hankki sulle maat. Tule, äiti; tule, Richard, sinäkin! Nyt Ranskaan, Ranskaan mitä kiiruimmin!
Päivän Sana
Muut Etsivät