United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
PASANTERI. Sellaiseksi olen minäkin huomannut Eevan, ettei hän laske syrjäistä kurkistelemaan sydänkammioonsa. Tuossahan hän jo tuleekin. Mahtaa olla tyttöparalla sydämessä tuska. EEVA tulee pakkahuoneen siltaa oikealta ja katseltuaan ympärilleen laskeutuu laiturilta portaita alas näkymättömiin. JUNKKA hiipii laiturille kurkistelemaan alas pollarin suojasta.
ANNA. Kertoiko Hilma Pollari niin? ELVIIRA. Sanasta sanaan. Ja Sihvonenkin oli silloin kuulemassa. ANNA. Sitten ei ole mitään epäilemistä. Onnen herra lähtee Onnella. EEVA. Säästä, Anna, itkusi ja odota kunnes Karihaara ottaa selon Hilma Pollarin puheista. Alkaa kuulua tanssisoittoa. ANNA. Mutta nehän jo rauhoittuivat tuolla sisällä, koska rupeavat tanssimaan. Mitähän ne ovat päättäneet?
Vähitellen lähtivät laiturilta kaikki kaupunkilaiset pois, mutta kauan istui siellä vielä keskenkasvuinen tyttö yksinään pollarin päässä ja katseli kauas tuonne pitkin siintäviä selkiä, joiden pintaa laiva parhaillaan viilteli. Nopeasti lipuikin se eteenpäin niemien ja saarien lomitse, ja useimmat matkustajat olivat kerääntyneet sen kannelle luontoa ihailemaan.
Sillä kaikilla heillä oli kiista pollarien luoksi päästä köyden nenää vastaanottamaan ja sen silmukkaa pollariin kiinnittämään. Kaikilla heillä oli siihen etuoikeus, ja veriin asti he olivat valmiit tätä oikeuttaan puolustamaan. Mene matkaasi sinä! Minä tässä ensiksi olin! Elä survi! Minä otan rossin kiinni! Mutta minäpä pistän pollarin päähän silmukan ... pääsetkö pois siitä!
Purjevenheitä viiletti Kirkkoulapalla kuin kilpapurjehduksessa, latvapurjeet mastossa. Heidänkin venheessään olivat purjeet jo levitetyt. Söderling näkyi istuvan sikari hampaissa pollarin päässä.... Olisihan pitänyt saada ennen lähtöä ryypätä kuppi kahvia leipurissa, mutta olkoon nyt.... Se sitten vasta oli saarna.... Niinkö? Etkö sinä sitten ollutkaan kirkossa? Sitä on miestä.
Estetyksi saivatkin veteen putoamasta köyden pään, mutta kepillään heitä kynsille lyöden tempasi laivanomistaja silmukan heidän käsistään ja vei sen voitonriemulla pollarin päähän, kaataen köyden pohjukalla pari poikaa selälleen.
Eivät nämä nykyiset merimiehet ole sellaisia poikia kuin ennen olivat. Entisaikaan merimiehillä oli rahaa ja repäisevä meininki. Ei ole ajat niin kuin oli ennen LETTO. Minkä vuoksi sinä, Janne, et tuonut tänne itsellesi paria? ANNA. Olisit käynyt pyytämässä sen Hilma Pollarin. LETTO. Kuka se on? ANNA. Se on se tyttö, jonka Janne on pelastanut tulesta. LETTO. Minkälainen tyttö hän on?