Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
»Niin teen», ja Eevin silmät loistivat, kun hän iloisesti jatkoi: »Olen juuri kotiamme ajatellut ja minkälaista on sitten, kun ystäväni, toverini, Maija ja muut tulevat sinne. Oi, Heikki, miten äärettömän hauskaa! Katso, tässä on etehinen», hän piirusti hiekkaan, »ja tästä mennään ruokasaliin.» »No johan nyt jotain, sinä pieni haaveilija!
Laajalla tasangolla ei oliivin lehtikään liikahtanut. Ei edes suon kaisla kahissut. Ei kuulunut eläimenääntä, ei linnun siipien suhinaa. Omituinen, tukahduttava, tulikiveltä tuoksuva ilma vaikeutti hengitystäkin. Muulit ja hevoset leirissä potkivat levottomina pilttuitaan. Kameelit ja dromedaarit, jotka Belisarius oli tuonut Afrikasta mukanaan, kaivoivat päänsä hiekkaan.
Ei, se lähti siitä kauhistuksesta, jonka näin. Se tuli minusta itsestäni ja raukesi tyhjäksi. Kohta liikkuu kuoleman tanssi täällä rannasta rantaan ja verisiä kyyneleitä valuu hiekkaan. Hän viittasi sormellaan harjulle, josta Martti nyt astui alas. Näetkö tuota; hän etsii sinua. Rakastatko häntä?
Vähitellen sentään sekin vaikeni, sillä uteliaisuus pääsi voitolle. Katselijoille avautui kauhea näytelmä: ihmisten päitä katosi petojen kitoihin, kynnet repivät auki rintoja, sydämiä ja keuhkoja vieri hiekkaan; luut ritisivät petojen hampaissa.
Kuin pahojen töiden nuora tulee täyteen, ei se enää olekaan makea, sillä se on piikkiä täynnä. Kukin paha työ on piikki ja jokainen piikki pistää, kuristaa. Tämä karkaamisesi on myöskin yksi piikki, pitkä ja terävä, hyvin pitkä ja terävä." Josu kätki kasvonsa hiekkaan; itki että ruumiinsa vavahteli.
Tyttökin kuunteli sanojani hämillään, pää painettuna maata kohti ja piirrellen jotakin oksallaan kellertävään hiekkaan. Sitten hän nosti silmänsä, vilkaisi vuoroin merkkeihin hiekassa, vuoroin minuun, ikäänkuin kysyäkseen jotakin mutta pakeni sitten äkkiä kuin vedenneito ilkeää faunia." "Hänellä mahtaa olla kauniit silmät?" "Niinkuin meri! Minä upposinkin niihin kuin mereen.
Näytti siltä kuin olisivat edellisen rannan kukat kateellisina jälkimmäistä rantaa koristavien kukkien kauneudelle varta vasten pyytäneet länsituulta kukistamaan nuo ylpeät kilpailijansa. Ja laineet, tuulenjumalaa totellen, hyökyivät solisevina joukkueina itää kohti, haudaten kasaamaansa hiekkaan mehiläisten ja perhojen suloiset rakastajattaret.
Ei hiekkaan jää sun jälkeäs, ei ilmaan ääntä äänestäs. Ken uskoikaan sun eläneen, ken toivoneen, ken kärsineen, kun kerran hautas tasataan, sa mykkä matkalainen maan? SONETTI SUOMENKIELEST
Hänen käytöksensä oli kentiesi syynä siihen, että ujo vieras, silmänräpäyksen hämillään aprikoituaan, jätti korean päivän-varjonsa avonaiseksi, pisti sen hiekkaan oven ulkopuolelle ja sitte istuutui salin alhaisempaan päähän, pitkän koulupenkin kolkalle.
Ja on kuin oisi kylvämäni aatteet, nuo jumalaiset, saaneet orjan vaatteet, kuin oisin siroitellut hiekkajyvää, mi milloinkaan ei heelmää kantaa voinut. Jo variseepi elon keitaan puu, jo tuonen varjo yllein laskeuu. Ja laskekoon, en tahdo sitä siirtää: on silloin aika tullut, vuoro mennä, kun hengen nuol' ei entisellään lennä, tuon tiesin, enkä pyytänytkään piirtää ma koskaan nimeäni elon hiekkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät