United States or Paraguay ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuin pahojen töiden nuora tulee täyteen, ei se enää olekaan makea, sillä se on piikkiä täynnä. Kukin paha työ on piikki ja jokainen piikki pistää, kuristaa. Tämä karkaamisesi on myöskin yksi piikki, pitkä ja terävä, hyvin pitkä ja terävä." Josu kätki kasvonsa hiekkaan; itki että ruumiinsa vavahteli.
Ne olivat ainoat kelvolliset keinot siihen aikaan, enkä ole enää pannut muistiin kaikkia niitä kertoja, jolloin olen, akaksi tai kerjäläiseksi puettuna, ollut kasakan piikkiä, musketin suuta ja hirsipuuta likellä. Löfving oli kyllästynyt maalla retkeilemään; me retkeilimme sen sijaan merellä.
Me käytämme miekkaa piikkiä pois ottaaksemme, mutta ajamme sen sillä tavalla ainoastaan vielä syvemmälle. Suuri asia on, että tiedämme millä kirjansivulla läksymme seisoo, sillä jos etsimme kertotaulua logaritmien joukosta, me luultavasti pidämme itseämme hyvin edistyneinä oppilaina, vaikkemme oikein tiedä, onko kaksi kertaa kaksi neljä."
Olipa onneksenne ettei tässä pensaassa ole ohtakkeita, muuten kyllä olisitte saaneet pahuutenne kostetuksi." "Ohdakkeita?" sanoi hän ja katseli vihkoa miettien. "Niin todellakin, ei ainoatakaan piikkiä. En tietänyt semmoisia ruusuja olevankaan. Tässä siis sananlasku tekee poikkeuksen." Kumarruksetta, kohteliaista sanaa sanomatta, kurotti hän vihon Herminalle sanoen: "Ottakaa!" "Kiitos!"
Suruiselta ääni kaikaa, Ja sanat piikkiä on ruusuin alla, Vaan syömen riemuittaa se kuitenkin, Ja sielun virkistää, kuin kevätpäivä! Niin elo, lempi mulla soivat myös. Laulaa. Mit' unta mättähällä näit Kes'-yösen hohtehessa, Kun näkkiä sa kuuleen jäit, Ku lauloi virtasessa? Oo vaiti, vaiti! ilmoittaa En tohdi untain sulle. Mit outo ääni ennustaa, Jon kannel kaikui mulle?
Kansa kihertyy mikä tanssiin, mikä muuhun leikkiin. Vienoa soittoa. ENS. MIESPAIMEN. Mitä, jos leikimme kevättä! JOUKKO. Kevättä, kevättä nuoret! Minä perhona lepatan, Sinä ruusuksi rupea. ENS. NAISPAIMEN. Piikkiä, okia täynnä? Elä hiidessä okia! Minä päästän ampiaisen. ENS. NAISPAIMEN. Päästä pörriäinen, poika Se sopii paremmin sulle.
Hän täynn' on tulta, lempeä, Vihastuu taikk' on hempeä Ei ruusu, jollei piikkiä. Ken mieltyis valhekukkaseen? Hän tuores on ja viehkeä, Kuin hehku viinin rypäleen Sen moist' on harvoin nähtynä! Saimaalla souti poikanen Kanss' immen iltasilla. Kuvastui iltatähtönen Sen rannan matalilla. Vaan sorsasiskot uidessaan Sen kuvan sotki kerrassaan.
Kaikki mitä hän silmäilee, on aivan toisenlaista, kuin kotonaan. Ei yhtään kukkaa, ei yhtään puuta, ei yhtään hyönteistä, ei yhtään lintua, eikä edes ainoatakaan ruohon piikkiä ole hänelle tuttua. Kaikki herättää hänen huomionsa vieraalla muodollaan ja värillään. Kaikkein enimmän häntä ihmetyttää tämän siunatun seudun täydellisyys.