Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Varo, ettei sinustakin tule juoppo, renttu, heittiö, hylky...! Varo lumoutumasta toisen omaan! He seisoivat siinä vastakkain, käsissään pullot. Toisen jälkihumala sai hänet, yht'äkkiä heltyen, vesissä silmin sopertamaan: Mutta jos hoidat sitä hyvin, niin voi siitä tulla synkän elämäsi päivänsäde. Mutta toinen paiskasi pullon maahan, hyppäsi pitkän hypyn ja katosi törmän alle.
ROUVA LINDH. Enhän ole voinut häntä jättää ... mutta ... minä olisin ollut tuhat kertaa ennemmin Vjatkassa kuin täällä... On vähällä puhjeta itkuun. HANNA. Ystävällisemmin, ikäänkuin hiukan heltyen.
Heidän seuransa olikin erittäin tarpeellinen sinä yönä, sillä Kaarle horjui sinne tänne, vuoroin kiihtyen surusta, vihan vimmasta ja kostonhimosta, vuoroin taas heltyen kunniantunnon vaikutuksesta, joka kielsi häntä kostamasta Ludvigille hänen nykyisessä tilassaan; herttuan mieli oli ollut tulivuoren kaltainen, joka syöksee sisästänsä kaikki aineet sekautuneina ja yhteensulaneina palavaksi kuonavirraksi.
Kohta jo kansaki parveutui, sapel'-urhoa kaksi Kiinni mun otti ja vei läpi räyhäävän väkijoukon Pitkin tietä, ja vankeuteen mun pistivät oitis. Kunpa ma taakseni sulkeuvan näin vankilan uksen, Murhe jo mieleni murs', ja ma vaivuin heltyen itkuun, Muistaen, kuinka ma näet elin ennen kunniakasna, Muistaen, kuin piti nyt, päin harmennein, kera vankein Vankina olla, ja valkeudest' en riemuta saisi.
Sinä tartuit heltyen ja sisäisesti haltioituen molempiin käsiini ja sanoit totisesti, hartaasti, melkein juhlallisesti, kasvot kiinteinä ja kalpeina: "Minä olen rakastanut sinua siitä alkaen, kun kohtasin sinut siellä vanhan kirkon puistossa, kun sinä, valkolakki ja kotikutotakki, astelit ajatuksissasi ohitseni, ja vaikket sinä silloin etkä milloinkaan minua huomannut, niin minä sanoin itselleni: 'Siinä hän on' ... tai ehkä: 'Semmoinen hän on oleva' ... ja hän oli sekä se että semmoinen.
Ole tyyneellä mielin; hän on ainoastaan hukannut hattunsa". Anni meni sisään horjuen. Hänestä oli kuin olisi sumuinen pilvi peittänyt hänen kasvojansa, ja molemmin käsin hän huiski sinne tänne, ikäänkuin saisi hän käsillään sen poistetuksi. Olisiko se mahdollista, että Lents olisi kuollut? Nyt, juuri nyt, kun sydämmensä heltyen tykytti Lentsiä kohtaan?
Mut kunpa rikas kuuli tän, Niin heltyen näin lausui hän: »Uskollisuutt' ei voita vain Ei kullat maailmain». Ja lausui vielä lisäksi: »Nyt tulen teille hyväksi, Nyt teille kultaa, ruokaa suon Vaan Mustin tähden tuon». Ja koissakos nyt riemuitaan, Ja Musti möris iloissaan; Ja nyt on Musti päättänyt, Ja satu loppui nyt. Lukemisia lapsille III, 1875. F.M. Franzén.
Virkkoi noin Priamon vesa loistava, noin koki häntä armoon hellyttää, mutt' armoa vaill' oli vastaus: "Vait ole, mieletön, lunnaistas älä haastele mulle. Koittamaton kun viel' oli Patroklon tuhopäivä, heltyen helpommin minä iliolaisia säästin, vangiten mont' elävältä ja kauas kaupata antain; nytp' ei kuoloa ainoakaan ole karttava, jonka tuo kedoll' Ilionin joku kuoloton kätteni valtaan sen asujoist', ei semminkään Priamon oma poika. Kuollos, ystävä, siis sinä myös!
Päivän Sana
Muut Etsivät