Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
No niin, sa olit hajamielinen, ja enemmän kuin minä... SALADIN. Sinäkö? Mik' oisi sua vaivannut? SITTAH. Ei kyllä sun hajamielisyytes! Milloin jälleen, ah Saladin, lie pelimme näin vilkas! SALADIN. Sen ahnaamminpa silloin pelaamme! Ah, taas kun sota syttyy, tarkoitat? Se syttyköön! Mä sit' en alkanut. Ma oisin mielelläni aselevon kyll' uusinut, niin mielelläni sulle samalla kelpo miehen hankkinut.
Eugen oli koko päivällisen ajan alakuloinen ja rouva Blum tukahdutti huokauksen joka kerran, kun katseli hänen kalpeita kasvojaan, joilla oli hajamielinen ilme. Oliko se jo alkanut, se, jonka kerran, ennemmin tai myöhemmin, täytyi tulla? Eugen huomasi äitinsä katseen ja se kiusasi häntä niin, että hän tuskin saattoi hillitä itseään.
Olavi laskeutui sinne harvemmin kuin ennen, oli silloinkin hajamielinen ja harvasanainen ja meni kohta jo takaisin työhönsä. Pastori enimmäkseen nukkui, ja silloin kun ei nukkunut, hän haukotteli. Sadetta kesti monta päivää perätysten. Ilma oli syksyistä ja kylmää.
Päivää ennen kuin Robertin piti ottaa kuulutus, oli hän päivällisillä kreivi Barnekenin luona. Gabrielle oli koko ajan ääneti ja hajamielinen; näytti siltä kuin joku tuskallinen ajatus lakkaamatta olisi häntä vaivannut. Iltapäivällä, kun Robert nousi lähteäkseen, pyysi Gabrielle kuiskaten häntä tulemaan hetkeksi balkongille, hän tahtoi puhua vähän hänen kanssaan ennenkuin he eroaisivat.
Menimme harjotuksiin. En tiedä kuinka koko päivän olin niin hajamielinen tai näytin niin hajamieliseltä. Mutta Bratt sanoi kaksi kertaa minulle: "Onko tämä oikein?" aivankuin hän olisi huomannut, että kuulin vain puolittain. Ja, nyt muistan sen hyvin, lopetin harjotukset paljo aikaisemmin kuin tavallisesti.
Rouva Y. oli pannut tavaransa kokoon ja minulle hyvästiä heittämättä matkustanut »Döbelnissä» Tukholmaan. Turhaan koetin arvata syytä tuohon yht'äkkiseen muutokseen. Mutta se minulle kuitenkin oli heti kohta selvillä, että olin voittanut. Mieheni oli muutamia päiviä alakuloinen ja hajamielinen eikä tietysti antanut mitään selvitystä siitä, mitä heidän välillään oli tapahtunut.
Aivan Kirrilän likimäinen naapuri oli Rehkonen, jonka isäntää kutsumme Rehkoseksi. Hän, vaimonsa Pirko ja heidän tyttärensä Kirsti, ovat kysymyksessä olevat henkilöt. Itse Rehkonen oli hyvä-luontoinen, hajamielinen mies, joka ei olisi tahtonut kenenkään mieltä pahoittaa ja sentähden hän koki elää, olla ja tehdä jokaiselle mieliksi. Mutta jota enemmän.
Hän ei muuten näyttänyt olevan paraalla tuulella; tyttöjen läsnä-olo, pastorin hajamielinen kiire, ja monet määräykset, joita hänen vielä ennen lähtöään tuli antaa palvelijoille, tekivät hänet levottomaksi ja saattoivat hänen kasvoillaankin kuvautumaan mielipahan, jota ei edes pastorin läsnäolo voinut karkoittaa.
Mutta äidin kuoltua pojan käytös ja tavat muuttuivat yht'äkkiä. Tosin hän edelleen pysyi mietiskelevänä, totisena; hän oli usein pitkät ajat harvapuheinen ja hajamielinen, josta näkyi, että hänen mielenlaatunsa ei siinä suhteessa ollut yhtään muuttunut. Mutta toisin ajoin sitävastoin hän kävi klaninsa nuorison leikkitantereilla, joita siihen asti oli kammoten välttänyt.
Vaikka Hanna tunnilla oli vähän hajamielinen, kävi häneltä kuitenkin hyvin; kumma kyllä, vastaukset tulivat kuin itsestään. Ja kaikki aineet tuntuivat nyt hauskoilta; nekin, jotka ennen hänen mielestään olivat hirveän ikäviä, niinkuin maantiede, esimerkiksi. Pastori Järvelä antoi heille tavan mukaan paljon ajattelemisen aihetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät