Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


Hän näet rakasti merta ja aikomus olikin ollut laskea hänet merelle. Huono terveys kuitenkin teki sen mahdottomaksi, ja niin tuli hänestä pappi. Hän oli rehellinen ihannemaailman lapsi, hajamielinen, kaino ja näöltäänkin kuin tyttö.

Antti oli muuten sama kuin ennenkin, mutta hän vain toisinaan näytti vaipuvan mietteisiinsä. Ja oli kummallisen harvapuheinen, hajamielinen. Eikä tahtonut ollenkaan päästä niihin suuriin kysymyksiin.

Te läksitte häistä ennenkuin muut vieraat ja huomioon on otettu, että te kaiken juhlan kuluessa olitte erittäin hajamielinen, jotta teidän ajatustenne arvellaan liikkuneen jossakussa kaukana häätalosta tapahtuneessa toimessa."

Hän kääntyi säihkyvin silmin ovessa. "Minä kiitän teitä, Ilse," huudahti hän. "Te olette lapsessani tuoneet minulle sen onnellisen ajan takaisin, jolloin minulla oli vielä vaimo vainajani elossa!... Leonore, juuri kello viisi tulet ylös! Minä olen usein vähän hajamielinen ja, paha kyllä, on jo usein tapahtunut, että olen ihan unhottanut koko kutsumuksen." Hän meni ulos.

Aivan varmaan tosin löytyi tuolla Salaperäisellä vuorella hänen tähän saakka yksinänsä tuntema alkamiskohta siihen aarnioon, jonka edellisillä tutkimusretkillänsä oli löytänyt. Mutta aivan nähtävästi tuotti hänelle levottomuutta ja sielun häiriötä joku toinen ajatus. Hän oli synkkä ja hajamielinen sekä vaipui ajatuksiinsa ja oli ääneti. Henry seurasi häntä sanaa sanomatta.

Hänen kuumaverinen, lujaääninen, vähä hajamielinen luonteensa joutui aina vimmastuneeksi, nähdessään jonkun laskun; se vaikutti häneen samalla tavoin kuin punanen verka härkään, ja nyt, kun kaikki puolen vuoden laskut lentivät yht'aikaa hänen päällensä, hän sekä puski että puhkui. Tämä oli vanhastaan tuttu asia hänen rouvalleen, joka oli saanut erinomaisen taidon pidellä härkää sarvista.

Sinun vakava, keski-ikäinen perhelääkärisi, rakas Watson, haihtuu kokonaan ilmaan, ja hänen sijalleen ilmestyy nuori, alle kolmenkymmenen vuoden ikäinen mies, joka on luonteeltaan ystävällinen, ilman kunnianhimoa, hajamielinen, ja jolla on, umpimähkään kuvaillen, rottakoiraa suurempi ja doggia pienempi koira." Minä nauroin tuntematta itseäni vakuutetuksi.

Luutnantti B. oli ainoa, joka ei mitään sanonut, ja tämä ilta oli myöskin ainoa hänen elämässänsä, jolloin hän oli hajamielinen, puhui kummallisen hiljaisella ja nöyrällä äänellä. Olisi kuitenkin saattanut arvata, että jotakin semmoista siitä lopuksi tulee, sanoi luutnantti T., sillä minä olen kuullut, että hän on kihloissa erään sosialisti Korpimaan kanssa. Ikivale! sanoi luutnantti R. lyhyeen.

Sitä en tullut ollenkaan ajatelleeksi, äiti. Rakas Anna, sinä olet liian hajamielinen, nuori tyttö ei saa milloinkaan olla hajamielinen, minua ei ole se vika koskaan vaivannut. Se oli ikävästi, ett'en minä voinut aavistaa sinun toivettasi. Niin on, älkäämme puhuko siitä asiasta pitemmälti, asia on autettavissa ensi kerralla.

Se oli pappa, joka ajoi Jussin ja Hannan kotoa pois. MARTHA. Olkaa nyt ! Pastoriko ajoi pois? Omat lapsensa? MAIJU. Niin, eikö se ole hirveätä? Sitä vartenhan minä olen itkenyt niin paljon näinä päivinä. MARTHA. Ilmankos se on rouvakin ollut niin suruissaan. Ja niin hajamielinen, ettei tiedä mitä tekee tai puhuu. Hyvät ihmiset sentään!

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät