Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
Leonardo, armas poikani! oletko nyt kerrassansa ruvennut minua niin varomaan, ett'et tahdo havaita, kuinka minä hyvää sinulle suon?" Leonardo seisoi kovasti liikutetulla sydämmellä vanhan isänsä edessä. Katumuksen kivistys kuvautui nähtävästi hänen kasvoillensa ja ilmautui kun hän, seisoen vanhan isänsä edessä, hämyn ja hämmästyksen alaisena loi silmänsä maahan.
Oli kehto ruusupuinen tuolla ruusuprinsessalla, tuutijana hymysuinen hämyn tytti taivahalla. Ajat vieri, ajat muuttui. Lakkas lehto tuutimasta unelmien ruhtinasta. Kovat vallat leikkiin puuttui. Iski tulta ukon nuoli, iski puhki terhentarhain: laukes lumot haaveen harhain, kaikki linnan ruusut kuoli.
Hän on niin ylpeä, ylevä, puhdas, suuri, minä matala, rikkoja vannotun valani! Väikkyvi sydän minulla välillä hämyn ja päivän.
HERRA ANTREAS. Tuossa kilukka minunkin puolestani: jos toinen antaa, NARRI. Pitääkö olla lemmenlaulu vai siveellinen laulu? HERRA TOPIAS. Lemmenlaulu, lemmenlaulu! HERRA ANTREAS. Niin, niin; minä en siitä siveellisyydestä välitä. Mun helttuni, miss' olet, hintu? Oi, kuule, tääll' on lempilintu, Joka laulaa liirettää. Tule, tule, armas hempi, Hämyn tulless' alkaa lempi, Tyhmäkin sen älyää.
Hän oli nimittäin luonnostaan hyvin vireä eikä ollut milloinkaan ymmärtänyt haaveellisten hämärähetkien sulolumousta, eikä myös koskaan tyttärillensä sallinut tätä vaarallista huvitusta. Mutta sittenkuin hänen mainio sukulaisensa oli tullut, täytyi hänen sitä kärsiä, kun Franklin juuri erinomattain rakasti hämyn aikaa. Tytöt puheskelivat hiljaa ikkunan ääressä.
Ninive: »Päivällä pilvi, yöllä tulenpatsas puuntaa, onni tietä ohjaa ja murhe matkan suuntaa.» Ninive on ryöstetty, päivän kukka niitetty, Intian kruunuhun aron helmi liitetty. Eräpurret sousi, aavalta viiden-virran aurinko nousi. Päivä pitkä, paahtava urhoille suotiin, yö lyhyt, lämpöinen rintaamme luotiin. Lennä, lennä, lintu, hämyn perho häily, virvatuli sydämissä, syty, älä säily!
Katsokaahan miten soma on tuo ruohoinen, tyyni, kuin silkkiharsolla katettu järven ranta ja koko kuvan taustana tuo kultainen ruskopilvi, jota vasten illan hämyn silkkiharsoon pukemat puut ja kartano pienimpine varjoineen ja yksityisine lehtineen, marjaterttuineen ja havuneulasineen näkyy kuin painetussa kirjassa kirjaimet.»
Taimet uinuvat, marrot ja ikäliköt nukkuvat, valveilla ovat...» Valkean käsivarren liike häivähti peränurkassa hämyn läpi, »Valveilla ovat...?» kysyi palsami pidätetyin äänin. »Vain ne jotka kukkivat!» kuiskasi verenpisara. »Jumala, kuinka sinä olet ihana, sinä minun Tumma tyttöni!
Ma oon kuin lapsi, metsään nukkunut, mi hämyn tullen herää huudahtain, mut pois on veikko, sisko hukkunut ja huutohonsa vastaa kaiku vain. JOUTOTY
Täss' oli hiukan rauhatonta tällä kertaa, vasta tyynempää, vakuutan. Käykäähän talossa, miehet! Tässä soihtu matkallenne hämyn halki käydäksenne. Vieraanko kädestä otat sa palavan soihdun?
Päivän Sana
Muut Etsivät