Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Kenraalein tulee aina käyskellä hyvillä esimerkeillä väkensä edellä, liionki mitä kuuluu juomiseen. MAURA. So so soo! Niinkö on laitanne, kurjat lapset? Voi raukkoja teitä! Ja teitäkin on kerran hellä äiti huiskutellut käsivarrellansa ja paljastanut teille povensa. MARIANA. Ja sanonut: tule, pieni enkelini, tule, kultapalloni, saamaan mammalta »eijaa». Teethän mun hulluksi päästäni.
Ja tiedättekö ettei sellainen elämä ole suloista?" "Tiedän, Nastjenka, tiedän!" huudahdin minä voimatta enään pidättää tunteitani. "Minä huomaan nyt selvemmin kuin koskaan, että olen turhaan kuluttanut parhaimmat vuoteni! Nyt tiedän tämän ja tunnen vielä paremmin tämän tiedon katkeruutta. Jumala itse on lähettänyt teidät, hyvä enkelini, sanomaan ja todistamaan sitä minulle.
FIGARO. Vielä enemmän, hänen parturinsa, hänen haavalääkärinsä, hänen apteekarinsa; hänen talossaan ei kukaan muu pitele partaveistä, lansettia tahi ruiskun-mäntää kuin teidän palvelijanne. Oi! Figaro, ystäväni, sinä olet oleva minun enkelini, minun vapauttajani, minun suojelushenkeni.
Niinhän meitä koulussa oli opettajiakin opetettu puhuttelemaan. »Onko opettaja opettaja X:ltä saanut opettajan kepin» oli siellä käsketty sanomaan. Vaikka ensin rupesi sydäntäni karmelemaan, kun näin enkelini hyvinkin herttaisella äänellä puhuttelevan tuota, lohdutin sitten kuitenkin itseäni sillä, että eihän hän, niin hieno ja sivistynyt, mokomasta poroporvarista toki huolisi.
Mitä hulluttelet? Vai rupean minä kymmenen kertaa tässä Menee oikealle. Mutta ette saa hänelle pahaa tehdä. Hän on niin hento vielä, raukka. Lupaattehan häntä hyvin hoitaa? Kyllä minä maksan! Tulee nyytin kanssa. Tässä on! Tarttuu kiinni lapseen. Oma, rakas poikani! Suutelee. Kuinka viaton olet sinä, pikku enkelini No, mitä tässä ruikuttamaan rupeat.
Pois silmieni edestä! Jotain on tekeillä talossani, josta en ole oikein selvillä... Mutta siitä pitää saada selvä! Onko tämä sinun hattusi? Henrikson. Kummallinen kysymys!... Tietysti se on minun! Unhotin sen tänne saliin eilen illalla. Emma. Ja kuitenkin siinä on *von Wiftenin* nimi. Henrikson. Emma. Kuinka se voi olla sinun hattusi? Tunnetko sinä von Wiftenin? Henrikson. Kyllä nimeltä, enkelini!
Hyvä Lumikko, älkäämme enää kiistelkö, koska nyt viimeinkin saatamme sinutella toisiamme! Ja sinä, Fride, sinä olet aina oleva minun paras kumppanini. Ja sinä, Liisa, sinun pitää olla minun näkyväinen enkelini maan päällä. Sinä se aina ennen, kuin me muut, kuulit enkelien äänen meidän sydämmissämme. Sinä olet onnellinen, sinä Liisa.
"Jumalan tähden, isäntä, elä mene sinne; siellä on perkele!" kuuli hän sointuvan naisäänen kuiskaavan hänelle, hellä naisen käsi tarttui häneen ja kaksi lempeää sinisilmää tähysti kirkkaassa kuun valossa häneen. "Saara!" huudahti Simo, "sinäkö se olet minun hyvä enkelini?" ja hän vaipui vavisten jälleen rekeensä.
Alku oli pitkältä ikävää, ja hän kiirehti lukemista aivan kuin juosten olisi pyrkinyt tuolle kauniille paikalle. Mutta kertomuksen kohta oli tästä lyhyt, eikä sillä tavoin kuin Elsa olisi sen halunnut. Lopetettuaan lukemisensa oli hän nolo aivan kuin olisi häntä moitittu. »Kiitos, kiitos, minun hyvä enkelini», sanoi isäntä, ja emäntä taputteli Elsaa poskelle ja hyväili enemmän kuin koskaan ennen.
Silloin itken murhein karmain pieluksessa suu... Uinu, enkelini armain, tuuti, tuulan tuu! Jäytämään ne rintaa jäivät poltteet kyynelveen; rukoilen ma yöt ja päivät, taikoja ma teen; mietin, kuinka kärsit mailla, miss' on olo muu... Uinu, viel' oot huolta vailla, tuuti, tuulan tuu!
Päivän Sana
Muut Etsivät