Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. lokakuuta 2025
Me, työväen lapset, emme saa heittäytyä työttömiksi; meidän täytyy elää niin, ett'emme tarvitse rikkaiden almua, ja tätä varten ei meillä ole muuta kuin kätemme. Heikolla ainoastaan on oikeus valittaa. Kun ihmisellä on voimaa ja terveyttä, niin käy hänelle työ helpoksi". "Enkös minä ole sanonut", vastasi Frans närkästyneenä, "että minut on käsketty pois tehtaasta?
HOFFMANN. Herra auta. Sinä saatat minut levottomaksi. Minä pyydän sinua Riikka, anna kätesi, minä tunnustan valtimosi tykytystä. RIIKKA. Oi sitä itsepäisyyttä. No niin, tässä käteni. Tutki nyt! Tässä ei ole itsepäisyys kysymyksessä, vaan sinun terveytesi. Kas niin, enkös arvannut. Liian taaja tykytys yks', kaks', kolm', nelj' j.n.e. RIIKKA. Ei se niin taajaan kellosi naksutustahan sinä
Vaan isäntä, vaikka häntä itseäänkin alkoi naurattaa, koetti olla totisena ja jatkoi puhettaan: Niin, luulee kai tytötkin minun pilaa puhuvan enkös minä sanonut, että makeiksi te täällä tulette, vaan ei kipeiksi. Mutta, hei, kaikki minun hyvä väkeni, lähtekää pois! Vaan Mari ei huoli panna oikein pian ovea kiinni. Tänään minä vielä rukiit tuon. Silloin läksivät kaikki ulos.
Ainoastaan se seikka, ettei hän ollut antanut toverilleen täyttä arvoa, saattoi hänet neuvomaan tälle jotakin muuta kuin mitä itselleen piti ylimpänä. Tyttö nousi, aivankuin pinteestä päästen, istualtaan, ja täyttäen taas lasit sanoi rohkealla ja huolettomalla äänellä: Tietysti naimisiin. Värner, enkös minäkin ole sitä sanonut sinulle: mene sinä naimisiin.
Olletikin tällaisissa pidoissa. Eihän tuo niin kumma olisi. JOHANNA. Se turmelisi meiltä koko hääilon. Risto kulta, olethan sinä ainakin varuillasi. RISTO. Niin minäkö? Enkös minä häissäni sais' olla vähän päissäni? Ei se ole mies, eikä mikään, tiedätkös, joka ei koskaan uskalla edes väkeviä nauttia. JOHANNA. Hiljaa, hiljaa, älä puhu niin kovasti.
Se olen minä itse, näetkös, minä suuri valtainen, urhollinen ja nerokas ritari Holofernes, kuningattaren korkeasti-omakätinen kuuluttaja, ja niin edes päin j. n. e. Oletteko koskaan nähneet niin kunnioitettavaa ylkää? Minut voisi syödä, niin olen makea. Ja tuommoisia kukkia, mitä sanotte? Enkös ole sievä?
VIRVELI. No, enkös sitä arvannut! Heti ne akat ulvovat. Ei tarvitse kun huuliansa raottaa vaan. Sellainen se muija-rähjänikin aina oli.
Niin, enkös aina ole sanonut että noista uudenaikaisista kultarahoista on vaan harmia ja vastuksia kunnollisille ihmisille. HELMI. Niin, olihan, muistaakseni, vähän kysymystä siitä, kun viimein tapasimme toisiamme. KIRJURI. Oliko niin? En muista enää. Ja mitä se muuten sinuun koskee, menenkö sinne vaiko en? HELMI. Suutuitko sinä oikein totta noista sanoista, joita äsken tuolle ukolle tuossa ?
"Enkös ennustanut oikein, kun sanoin, että Herra on teitä palkitseva, täti, siitä hyvästä, minkä olette tuolle orpo raukalle tehneet? Onhan Liddy jo tuonut kotiin puolen kruunun, jolla hän voipi ostaa kauniin kirjan itsellensä!" Näin puhui Vilho riemuellen, kun Liddy koulusta tullessaan näytti upsierin lahjan.
Hoi, avuksi! Medon! Medon! Lapseni! O, jumalat! Julki näinkö raivoo raakalaiset? Enkös ma sanonut aina: naisvarasta varottava on! Pikarin joinko? KUNINGAS. Annan puolen saarestani, itse tyttöni ihanan sille, ken takaisin tuopi hänet ryövärten käsistä ja käsistä vihaisen viiman. Voip' on miestä miekatonta! Katosi parahin kaune, maastasi, kuningas, kuoli tuulehen korea kukka.
Päivän Sana
Muut Etsivät