United States or Tanzania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei ole sun edessäs, mitä etsit, ei takanaskaan: maantie on edessäs, maantie on takanas. Sotilaan hauta Kulkija, kauemmas kuin Eos purppurasormi aamun soihtua vie, kerran ma kantanut oon kotkaa Rooman. On vavissut Itä, Länsi mun tielläin. Nyt olen tuhkaa vain, tuhkaa jo Roomakin on. Helmenpyytäjän hauta
Voin levollisna jo kuolla, ei jää vihan muistoa jälkehein, ei meren tuolla puolla mua kukaan muistele kyynelein. Ja sieluni rauhaan halaa, nyt saanen, Herra, ma armos sen! Yhä tähteni yössä palaa: sun lupaukses vakainen. Kolme odotuksen yötä näännyin, Herra, edessäs, toivoin armos viime työtä, varroin lähtökäskyäs.
Tämänmoinen tienoo silloin edessäs, jonne voima salainen sua ajaa; et tahtois käydä kohden sinne, käytpä toki. Oi synkeyden maa! Miksi synnyin näitä kaikkia näkemään? Mitä miehestä tänne? Oi hämärän maa! Mutta kamoisinko tielle lähteä, jonne monta täältä itse lähettänyt olen? Sitä vuorta hirmuista nyt nähdä himoon ja kuulla kosken pauhinaa. Väinö, Ilmari, seppä Ilmari ja Kaukomieli!
Isaak keskeytti puhettansa ja, pannen kätensä ristiin, nosti hän ne taivasta kohden ja lausui ääneen loistavin silmin: "'Joska sinä taivaat halkaisisit, ja astuisit alas, että vuoret vuotaisit sinun edessäs, niinkuin valkia sytyttää risu-läjän, niinkuin valkia veden kiehahuttaa. Että sinun nimes tulis tiettäväksi vihollisilles, ja että pakanat edessäs vapisisit.
NYYRI. Sen sanoin jo! Vai jäikö sanomatta? No merkillistä, jos se sanomatta Jäi! Kummallista ihan! Jätinkö Sen seikan sanomatta? KITKA. Jätit, akka! Mut hillitse jo sanas kevättulva Ja puhu viisaasti! NYYRI. Jaa viisaasti Niin ain' on ollut minun tapani, Sen tiedät Kitka. Mutta kristityt Jo tuloss' ovat tänne! KITKA. Tottako Sa puhut akka? NYYRI. Koska valhettelin Sun edessäs?
Opettaja käyköön hyvillä esimerkeillä opetuslastensa edellä, muistaen ankaraa tilinteon päivää, koska hänen tulee sanoa: »tässä, Herra, olen minä ja ne, jotkas minulle annoit». JUHANI. Kas, kas, joko pistätti? Mutta laita on tämä: sinä opetat minua, koska niin tahdon, tai olet äänettä kuin ahven, koska tahdon, ja minä luen sinun edessäs aina tahtoni mukaan. Siinä se on.
Hän vilkasi isää silmiin, ja sanoi rohkeasti: "Isä, minä olen syntiä tehnyt sinun edessäs ja äitiä vastaan, enkä ole enään mahdollinen pojaksenne kutsuttaa". "Veitikka!" sanoi isä, eikä tahtonut voida nauruansa pitää. Hetken kuluttua jatkoi isä: "Mikä sinun suuhus ne sanat toi?" "Katumus ja usko sinun laupeutees", vastasi Olli rohkeasti.
Soit anteeksi, mit' ajattelematta sun edessäs mä rikoin uhkamielin; sait sovintoon sa vastustajani, mun sallit jonkun aikaa poissa olla sun luotasi, ja lupaat suosiosi viel' ylevästi mulle säilyttää. Nyt täysin luottavaisna lähden täältä ja hiljaa toivon, että lomahetket mun näistä vaivoistani kirvoittavat.
Etpä minua armahtanut, vaihka polvillani edessäs rukoilin, näin sanooden: säästä henkeni, jätänpä muuton tänne suojattoman tytön, jolla on seittemän minun siittämääni poikaa, hänen tahdon ottaa lailliseksi vaimokseni, koska sodasta takaisin palaan. Niin rukoilin minä, mutta etpä armahtanut sinä, vaan iskit minua tähän, ja isku siihen paikkaan on kuolettavainen.
Mene hiiteen ennuksines! KONRAD. Tämä kuuluu asiaan. FOKAS. Ja viheltäisin vielä? KONRAD. Asian vaatimusta mukaan. FOKAS. Mene hiiteen, elles muuton käsitä mun pilviäni. Minäkö nostelisin tässä sinun edessäs koipiani kontiona, minä, oikeammiten aatelismies? Tee nyt se! KONRAD. Mutta olenpa usein itsekkin löytänyt toisen miehen pilvet. FOKAS. No kurkistele sitten ylös pitkin taivasta.