Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


Cressidako tulee hänen luokseen! DIOMEDES. No, holhottini? CRESSIDA. Rakas holhojani! Vain pari sanaa! TROILUS. Kuinka tuttavat! ULYSSES. Se naikko pelailee joka miehen kanssa heti ensi näkemältä. THERSITES. Kuka mies hyvänsä voi häntä pelivärkkinään käyttää, kun vain löytää avaimen; se menee kuin nuottien mukaan. DIOMEDES. Kai muistat? CRESSIDA. Muistan, muistan.

Meikäläisiä tyttöjä saa kauan kosia, mutta kehen taipuvat, siihen kiintyvät; ovat kuin takkiaiset, näet: istuvat siihen, mihin heität. CRESSIDA. Nyt palaa, luontoni, ja rohkeutt' anna! Ah, Troilus-prinssi, monta pitkää kuuta Yöt päivät olen teitä lempinyt. TROILUS. Miks Cressida niin työläs oli voittaa?

CRESSIDA. Siis sanotte samaa mitä minäkin; sillä varmaan hän ei ole Hector. PANDARUS. Ei, eikä Hectorkaan ole Troilus eräässä suhteessa. CRESSIDA. Oikein, kumpaankin nähden; hän on oma itsensä. PANDARUS. Oma itsensäkö? Ah, Troilus-parka! Jospa olisi! CRESSIDA. Se hän on. PANDARUS. Silloin menen vaikka avojaloin Intiaan. CRESSIDA. Hän ei ole Hector. PANDARUS. Omako itsensä?

PANDARUS. Hyvää huomenta, orpana Cressida. Mistä te puhutte? Huomenta, Aleksander. Kuinka voit, orpanaiseni? Milloin olit Ilionissa? CRESSIDA. Tänä aamuna, setä. PANDARUS. Mistä te puhuitte minun tullessani? Oliko Hector jo aseissa ja lähtenyt, kun tulit Ilioniin? Helena oli kai vielä makuulla, niinkö? CRESSIDA. Hector oli lähtenyt, mutta Helena oli makuulla.

Sanon sinulle kaikkien nimet, sitä mukaa kuin kulkevat ohi, mutta huomaa Troilusta ennen muita. CRESSIDA.

Hirmupyörre, Auringon nostattama vesipatsas Tuo merimiehen-kielen hurricano Kun suistuu, jyryllään se Neptunuksen Ei huumaa korvaa niin kuin miekkani, Kun ryskähtää se Diomedeen päähän. THERSITES. Kutittelee häntä vähän hänen lihanhimonsa tähden! TROILUS. Oi, viekas, viekas, viekas Cressida! Nimesi saastan rinnall' uskottomuus On likaisinkin puhdas. ULYSSES. Vaiti! Hiljaa!

VIOLA. Ymmärrän, herraseni: te kerjäätte hyvin. NARRI. Ei ole, luullakseni, suuri asia kerjätä vain kerjäläistä: Cressida oli kerjäläinen. Neitini on kotona, herraseni. Ilmoitan hänelle, mistä tulette; kuka olette ja mitä tahdotte, se menee yli minun napakorkeuteni, sanoisin: näköpiirini, mutta se sana on liiaksi kulunut.

CRESSIDA. No niin, se mennytt' on; ei toki vielä: En pidä sanaani. DIOMEDES. Siis, hyvästi! Et Diomedest' enää toiste narraa. CRESSIDA. Ei, älä mene! Sanan kun vain sanon, Niin suutahdat. DIOMEDES. En siedä tätä pilaa. THERSITES. En minäkään; mut mitä sin' et siedä, Paraalta maistuu mulle. DIOMEDES. Tulenko? Ja milloin? CRESSIDA. Tule vain! Oi, Zeus! Niin, tule! Oi, tunto kalvaa!

DIOMEDES. Sa mitä vannoit antavasi mulle? CRESSIDA. Valasta älä kiistä; pyydä muuta, Mut älä tätä, armas Kreikan mies. DIOMEDES. Hyv' yötä! TROILUS. Kestä, maltti! ULYSSES. No, no, prinssi! CRESSIDA. Diomedes, DIOMEDES.

TROILUS. Sovussa päättäkäämme haastelumme, Se pian meiltä viedään. Epäluulost' En sulle sano: "ole uskollinen"; Ma kintaan viskaan itse kuolemalle Siit', ett' on sydän sulla tahraton. "Ole uskollinen" oli johtona Vain lupaukseen: ole uskollinen, Niin näen sun kohta taas. CRESSIDA. Oi, suunnattomaan Ja julmaan vaaraan antautte, prinssi! Mut uskollinen olen. TROILUS. Silloin vaara On ystäväni.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät