Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Ei, älä liikuta! Ala tule tänne! Emma. Ei, nyt tämä käypi hullusti! Avaa kaapin ovi! Henrikson. En voi! Heinonen. Mikä hitto vaivaa veli Henriksonia? Emma. Sitten avaan minä itse! Henrikson. Emma! Puolisoni! Eukkoseni! Anna minulle anteeksi! Emma. Mitä sinä sillä tarkoitat? Henrikson. Minä olen pettänyt sinua... Olin viime yönä ravintolassa, vaikka kielsit minua menemästä.
Ero on siis melkoinen, kuten se on niin monessa muussakin suhteessa... Odotellessani siis turhanpäiten aamiaisen lisää, avaa vartia oven ja murahtaa sanan: "Musor!"
LAVINIA. Selitän sulle: taattoseni tähden, Jok' armahti, vaikk' ois sun voinut tappaa, Oi, kuurot korvas avaa, älä paadu! TAMORA. Vaikk' itse et mua oiskaan loukannut, Niin hänen tähtens' olen säälimätön. Te, pojat, muistatte, kuink' itkin turhaan, Ett' uhriks eivät veisi veljeänne, Mut tyly Titus oli armoton. Pois viekää, tehkää hälle mitä mieli, Jot' inhempaa, sen mieluisempaa mulle.
'Kuinkas minä pilkaksi kääntäisin, vanha mies? 'Siihen minäkin luotin', tyttö sanoo. 'Tässä ne olisi! Sitte se antoi tuon tuossa. 'Oikein näin kädestä annettaviako? minä nauran. 'Niin ettehän te avaa? Kyllä sen tuntee muutenkin, mitä siellä on. 'Minkästähden minä sitä avaisin? vakuutan minä. 'Ja annatte kahdenkesken? Eikä tarvitse mitään sanoa.
Hän odottaa minua! huudahti kreivi niin riemastuneena kuin olisi joku äkillinen, suuri onni kohdannut häntä; hän odottaa minua! Vihdoinkin, vihdoinkin!... Hän sinuttelee minua ... oh, miten se kuulostaa likeiseltä!... Tuo yksi sana sinä avaa kaunokaisten makuukammion... Mutta mitä onkaan saattanut tapahtua, kun hän on näin äkkiä muuttanut mieltään ... katsokaammehan!
Ylimpään kerrokseen nousevien rautaportaiden kohdalla pysähtyy vartia, avaa yhden noista mustista ovista, joka ääneti kääntyy saranoillaan ja jonka yläpuolella on numero 219. Väännettyään oven ulkopuolelle sijoitetusta sähkönappulasta viittaa hän minua astumaan sisään.
Mitä se on, on henki ja elämä, yllyke tekemään työtä rakkaudessa, vaatimus rakastamaan työllä; se avaa sydämen, käden ja kukkaron, se opettaa ja taivuttaa antamaan runsaasti ja ilolla; ja se matkaan-saattaa lopuksi yhdistyksen rikasten ja köyhien välillä, siteen semmoisen, jonka nimenä on yhteisyys uskossa ja vaikutus rakkaudessa.
Rukous ruumiin ravinnosta. Suo, Herra, meille aina ravinto ruumihin ja leipä kallis lainaa, oi Isä armoisin! Sä kätes avaa, anna myös meille tarpeemme ja armolahjas kanna nyt Suomen kansalle. Suo maasta kasvaa jyvät ja viljan pelloilla, suo vuodentulot hyvät kansalles armosta. Vaan hallan vahingosta sä meitä varjele ja nälkävuodet poista, jotk' uhkaa maatamme.
Hänen näitä haastellessaan astuu huoneeseen se sama vanha nainen, johon tutustuimme linnan pihalla. Hän avaa varovasti oven ja kulkee varpaisillaan, niinkuin pelkäisi herättävänsä nukkuvan lapsen. Sen jälkeen asettaa hän hitaasti ja hiljaa halkokantamuksensa lattialle.
Avaa nyt, en minä kauvan sinua vaivaa", rukoili hän ehtimiseen. Vihdoinkin aukesi ovi ja emäntä astui kamariin. "Vieläkö hän on täällä, tuo minun ja itsensä häväisijä?" kysyi Mauno kolkosti. "Vielä hän on kotona, ei hän ole vielä mennyt, se raukka. Hän on kyllä, kuulen ma, paneunut tahtoasi vastaan, mutta älä häntä kuitenkaan aja pois kotoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät