United States or Ethiopia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siitä on tullut kaikki kurjuus ja kaikki Karjalan pahat, siitä viljan vähyys, siitä kalan kaipuu. Olisin nuorempi, mielet kääntäisin, miehet nostaisin, kuvatokset kaataisin, vanhat haltijat arvoonsa ylentäisin. Ei olisi silloin pelkoa Ruotsin jumalasta, ei Ristin Kiesus mitään mahtaisi. Nyt tulee saattepa nähdä omakseen ottaa. Vaan virtensä oli kaunis.
'Kuinkas minä pilkaksi kääntäisin, vanha mies? 'Siihen minäkin luotin', tyttö sanoo. 'Tässä ne olisi! Sitte se antoi tuon tuossa. 'Oikein näin kädestä annettaviako? minä nauran. 'Niin ettehän te avaa? Kyllä sen tuntee muutenkin, mitä siellä on. 'Minkästähden minä sitä avaisin? vakuutan minä. 'Ja annatte kahdenkesken? Eikä tarvitse mitään sanoa.
Uutiset virastoista, jotka nyt tulevat niin suunnattoman kalliiksi, käänsin minä ruotsalaisista lehdistä. Ja jos minä saisin olla määräämässä, niin kääntäisin ne vieläkin, sillä minä en todellakaan voi käsittää, mikä tappio siitä olisi maailmalle, jos se saisi tiedon virallisista nimityksistä tai semmoisista päivää myöhemmin.
Kahden meren välillä on täällä kylliksi kumpuja ja kanervikkoja, David, ja minä myönnän, etten ole ollenkaan halukas pysymään seurassa, missä minua ei suvaita.» Hänen sanansa kirvelivät minua. Ne tuntuivat paljastavan uskottomuuteni. »Alan Breck!» huudahdin. »Luuletko, että kääntäisin sinulle selkäni, silloin kun olet tukalimmassa asemassa? Sellaista ei sinun pitäisi sanoa minulle vasten silmiä.
Vaikkei hän minua rakastakaan, niin minäkö hänen torppansa hävittäisin, sijoiltaan siirtäisin sen veräjän, jota hänen kätensä aukaisee, kesannoksi kääntäisin sen polun, jota hänen jalkansa astelee! Minäkö hänen kotitunteensa rikkoisin!
Tehtyäni voitavani tässä suhteessa, paaduttaisin sydämmeni, kääntäisin pois silmäni ja nauttisin päivänsäteistä, raikkaasta ilmasta ja näköalasta vapaista, avonaisista ikkunoistani ja antaisin kärpästen olla olojaan. Siinä kuulit." "Päivänpaiste, se se on isän keppihevonen", sanoi Maria. "Ja miksikä ei? Erehtyikö Jumala luodessaan auringon? Tai loiko hän sen viholliseksemme?
Tuo kaikki teki koko kuvan niin viehättävän näköiseksi, että joka kerta, kun loin katseeni häneen, veri suonissani tulvi rajusti, niin että lopulta en enään tiennyt, mihin silmäni kääntäisin. Mutta ehkä voivun jo liiaksi haaveilujen piiriin, jonka tähden on parasta palata kertomukseemme.