Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Rakkaus, Jonk' ennen muistat mulle vannonees' On poissa ollessani sammunut! KERTTU. Se sammunut ois! Ei! Ei! Sinua Ma olen lempinyt ja sinua Ma lemmin, Lalli, hamaan kuoloon asti! Nyt olen onnellinen! Minulle On taivas taasen maahan vaipunut Ja autuaiden autuus taivaan kanssa! Voi Kerttu, kuinka onnelliseksi Nyt tunnen tänä hetken' itseni! Sa lemmit mua, mitä minulta Siis voisi puuttua?
Riemu, autuus osas olkoon, luonnon laps sä kaunoinen Riemu, autuus osas olkoon luonnon laps sä kaunoinen laulahteli hän pukeutuessaan. Oli siitä aikaa, kun hän oli laulanut näin. Ostaako rouva marjoja? tuli piika kysymään. Mitä marjoja ne ovat? Mansikoita! Ostetaan, ostetaan ... mitatkaa jauhoja kukkura kuppi!
Oi, mikä autuus se olisi. Sylvi sano, seuraisitko minua mielelläsi? SYLVI. Sitä kysyt! Armas, vie minut minne tahdot! Minä seuraan sinua heti paikalla. Oh olenhan minä sinun ainoastaan sinun omasi tämän jälkeen. VIKTOR. Kunpa ei koko maailmassa olisi muita ihmisiä, kuin sinä ja minä! SYLVI. Milloin se kaikki toteutuu, Viktor? Milloin sinä viet minut pois morsiamenasi? Sano!
"Loppumaton autuus toisessa maailmassa pitää tuleman hänen palkaksensa," sanoi lääkäri kyynelsilmin. Filippa tointui vihdoin, mutta kovissa synnytystuskissa. Kolme päivää taisteli hän hirmuisissa vaivoissa, kunnes hän sai kuolleen keskoisen, joka oli murhattu hänen sydämensä alle. Kauan häälyi onnetoin ruhtinatar kuoleman vaarassa; mutta vihdoin voitti hänen vahva luontonsa.
Pyrin ennen mereen, nyt siitä pois päästä on sieluni ijäinen autuus. Mitä auttaa minua, jos meri on vankka, kun vaan olen meren murto-osa? Ei kunnia suuri, jos voittaa, kaatuu mies sotisopa miljoonan kanssa. Ma humista tahdon kuin vuorihonka yksin alla aution taivaan. Ma taistella tahdon kuin metsäkoski yksin halki tiettömän tienoon.
Oi mikä onni, mikä ääretön, ankara onni ja autuus on langennut osaksi ihmislasten! Taidanko siis uskoa, mitä olen kuullut kerrottavan vihasta ja vainosta täällä tämän korkean ja heleän taivaan alla? Mutta ah! mitä näkee silmäni korkealla tuolla? 1:N NEITO. Pilvi se on, joka siellä tuulen siivillä retkeilee, punertaen aamun paisteessa. LIISA. Mihin sun vertaan, kaunis pilvi?
Sydämeni tunsi nyt niin sekanaisia tunteita, että sitä on mahdoton selittää: Ilo, suru, katumus, woitto, autuus aaltoeliwat sielussani sekaisin niin että koko ruumiini wapisi! Tyynnyttyään tuosta sanoi Kerttu wiimein: 'Jumala sen yksin tietää, ett'ei sydämessäni ole ollut sijaa muille kuin yhdelle: lapsuuteni ystäwälle; mutta tuo sija on ollut aina tyhjä!
mun tahtoo sulle henkimään, sa, joka iloitset siitä, ja mua ilahdutat, jos kerrot, mitä sulle Toivo lupaa.» Ja minä: »Uudet ynnä vanhat kirjat päämäärän näyttää ja ma seuraan sitä sieluille, jotk' on Luojan ystäviä. Jesaia sanoo, että kaksoispuvun omassa maassa kukin kantakohon, ja heidän maansa on tää armas autuus.
Hurmaavaa oli nähdä teidät etäältä, hurmaavaa koskea teidän käteenne, ja nyt kun minulle tarjoutuu tilaisuus painaa teidät riehuvaa sydäntäni vasten ja sanoa: "minä raukka, minä olen sinun sinun ijäti", niin silloin täytyy minun hyljätä tuo autuus, täytyy kaikin voimin syöstä se luotani!
Tyttö, ei sun muotos tenhoinen Eikä poskillasi ruusunhohde, Ei, vaan rakkaus suureen kaikkehen Tenhoten mua viettää rintaas kohden. Sylissäspä maan ma omistan, Taivaan autuus siinä mulle henkii; Eipä kumma siis, ett' arvostan Yhtä kalliks' sun kuin kumpaisenki. Taudista toipuvalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät