Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
Kun on viina kuoletettu, Kaotettu kaunis ruoka, Jok' oli joukoissa ilona, Ravintona rahvahassa, Ilon alku iltasilla, Elon alku aamusilla; Hyvä herrojen hovissa, Paras herkku pappiloissa, Kaunis kaikissa sioissa, Talonpoikien tuvissa; Lohutti suruiset syämet, Ilahutti itkeväiset; Saatti miehet mielipäähän, Ihmiset elo kätehen, Kullat kulmille kohotti, Nosti helmoille hopiat. Voi sinua pannu parka!
Niin, saattoihan alku olla hyvä, vaan lopussa kiitos seisoo. Tuo taistelu alkoi sitten rau'eta, minä uuvuin siihen, aloin koetella tehdä vastoin sitä ääntä, joka sydämessäni nuhteli minua, ja vähitellen se onnistuikin.
Ja kun ne luoksemme sai tulleheksi, iloa kuultavan ne näkyi kukin hohteessa kirkkaassa, mi niistä paistoi. Lukija, aattele, jos alku tämä ei jatkuis, kuinka sulia tuskallinen ois lisää tietämähän mielenkaipuu! Tajuat itsestäsi siis, mi kaiho minulla oli tila tietää noiden, jotk' oli eteheni ilmestyneet.
Wäinömöinen oli Pohjolan seuduissa, kuin häneltä hevonen ammuttiin, ja se nähdään siitä, kuin Pohjan akkakin kuuli Wäinämöisen itkun ja urinan, se on: hätähuudon. Että Wäinämöisen asia olikin Pohjan tyttiä noutaa; sen osoittaa selvästi kolmannen runon alku.
Ja kuinka omituisesti se puhuu Jumalasta niinkuin vanhasta tutusta, läheisestä, jonka luona on ollut, jonka kanssa on haastellut, joka on kädestä pitäen neuvonut! Alku on siis aina Jumalan suuri armotyö, jatkoi Paavo. Armontilaan joutunut alkaa nyt vaeltaa pyhityksen tietä elämän Herran tykö. Vaan jo tulee tienhaara siinäkin eteesi, ennenkuin arvaatkaan.
Hän pyysi minua ainaiseksi jäämään Purimoon. "Sinä olet kelpo miehen alku", sanoi sairas. "Minun velvollisuuteni olisi ollut sinua enemmän neuvoskella. Mutta pidä hyvänäsi edes ne mitä olet saanut. Elämäsi tiellä voivat nekin vähät olla hyvinä viittoina. Yhden asian tahdon vielä sydämmellesi painaa: älä ilman syytä jätä Purimoa ja lähde maata maailmaa kiertämään. Muista se!"
Serbialaisten kauniit laulut taisteluista perintövihollistaan Turkkilaista vastaan, useimmat venäläiset runot Kiev'in ja Novgorodin urhoollisista sankareista, Skotlannin Gaelein synkät valitukset kadonneesta onnen-ajasta, sekä Skandinavien jylhänjalot jumalaistarut Eddassa. Tässä viimeksimainitussa on kuitenkin jo jonkinlainen yhteensulaumisen alku huomattavissa.
Vaan mist' on kirje, jonka seurassa Tää häiriömme astui? Avattuaan. Katsopa! Sinetti nimen alla! Meijerhoffille. Nimeä Salaamaan teiltä käsketään! Uteljas lienen, kun mä alotan Näin lopusta, kuin nainen maltiton, Vaikk' alku ain' on lopun perustus. Lukee kirjeen ääneen alusta loppuun. "Herra Haussi!
"Se tulee nyt sinun asiaksesi, nyt jätän sinun omaan valtaasi, veli Svaning... Suo anteeksi, mitä on tarittimella?" "Punssia". "Vai niin; tuo tänne, vahtimestari! Maljasi, veli, onnellinen alku ja hyvä loppu! Hyvästi kanssasi!" "Nyt olen minä esitellyt Pierron pikku kamreerille ja kaatanut hänelle lasillisen punssia, että rohkeus mahtaa kasvaa.
"Olipa siinä kaunis karhun alku", hän mutisi melkein katumapäällä. "Oli kai vähän ilkeätä tehdä sinusta noin äkkiloppua, kun sinun oli siinä yksinäsi niin lysti olla." Mutta Taavi ei ollut se mies, joka antoi turhalle hemmottelulle mielessään sijaa. Hän viipymättä nylki saaliin ja kätki nahkan huolellisesti, latoen sen päälle kasan isoja kiviä, palatakseen ottamaan sen niin pian kuin aika salli.
Päivän Sana
Muut Etsivät