Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Ei... Mutta ei siitä vielä sen pitemmälle päässyt, kun Hilkka kainosteli... Mutta sanoi se toki jo jotta: ei hän tiedä... Niin jotta ei se ollut järkiään kielto. Ka niinhän ne kaikki tytöt sen myöntymisensä alottavat... Sillä tavallahan se tääkin minun nykyinen akka sanoi sen suostumisensa. Ka ainahan se akkakin tarvitaan näin naima-asiassa.
Tämä akkakin vertaa toisiinsa tytön sekä miniän elämää: »Niin neito ison kotona, Kuin kuningas linnassansa, Yhtä miekkoa vajoa. Toisin tuon miniä raukan; Niin miniä miehelässä, Kuin vanki Venäehellä, Yhtä vahtia vajoa». Kotona oli tyttö ollut kaikkein lemmikki: »Iso kutsui kuutamaksi, Emo päivän paisteheksi, Veikkosi vesivaloksi, Siskosi siniveraksi».
Wäinömöinen oli Pohjolan seuduissa, kuin häneltä hevonen ammuttiin, ja se nähdään siitä, kuin Pohjan akkakin kuuli Wäinämöisen itkun ja urinan, se on: hätähuudon. Että Wäinämöisen asia olikin Pohjan tyttiä noutaa; sen osoittaa selvästi kolmannen runon alku.
Jo tähysteli akkakin. "Kas seinäänkö mä heitinkin? Peikko on kiukaan vienyt, Sitä en minä tiennyt." Hän syrjään astui, hoipersi, Pelolla sanoi, sopersi: "Lähdetään kotiin, täällä On peikot vallan päällä!" Vaan tyttö vastaeli näin: "Katsokaa tänne taaksepäin! Täällä on joku rymy." Hän heitti vettä vareesen, Ja höyry huokui huoneesen, Jo kivet pamahteli Ja löyly lehotteli.
Hiljaa! sanoi eräs mahtavan näköinen mies, joka nyt astui meluavan väkijoukon keskelle. Ettekö tiedä, että maaherraa odotetaan joka hetki kaupunkiin? Hän tuomitkoon heidät, emmekä me. Ja mitä Burchardiin tulee, niin joka akkakin tietää, että hän on narri, ja se on pahinta, mitä hänestä saattaa sanoa. Seuratkoon hän minua kotiini toistaiseksi. Larsson on oikeassa!
Päivän Sana
Muut Etsivät