Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
On puita pitempiäki Soille sotkuportahiksi, Maahan vaajaksi vajoa; Viel' on suolla suuri honka, Rannalla raju petäjä, Jaloin päällä käytäväksi, Helmoin hempsuteltavaksi. Vilu viimenki tulevi. Vilu viimenki tulevi, Vilu mulle vienoselle, Vilu vienopäiväiselle, Vihattuna viertessäni, Seinävieret seistessäni, Ollessa oven takana.
Vein mä rikkani pihalle, Kannoin ulos usta myöten, Pihalle vajoa myöten, Pellolle perimmäiselle, Kaijimmalle pientarelle. Seisattelime rikoilla, Kääntelime, kuuntelime, Kuulin kummat kuusialta, Imehet yheksiältä: Sika sillalla makasi, Porsas tiellä poikki puolin, Kahet kannukset jalassa, Oksat kullan kummassaki.
"Vaan oletteko myös vakaa asiastanne, poikani?" kysyi epäilevästi vanha harmaapää kenraali. "Ajatteleppas, että kaikkein meidän menestyksemme ja vielä enemmänkin tulee sen päälle kuinkas näytät tien." "Luottakaa minuun, herra kenraali," vastasi Rietrikki kunnioituksella. "Minä tunnen suon joksenkin tarkkaan, ja johdatan teitä niin, ett'eivät hevoiset pahimmissakaan paikoissa vajoa polviin asti."
Parempi pajuilla maata, Leppeämpi lehtosessa; Kun on hurjan hurstiloilla, Viinavillin vuotehella; Hullu löisi hurstillaki, Lakanoilla juomalalli, Sormet soisi suuta vasten, Käet korvalle kohoisi. Ei minusta miniäksi. Niin neito ison kotona, Kun kuningas linnassansa, Vaan on miekkoa vajoa; Niin miniä miehelässä, Kun vanki Wenäehellä, Vaan on vahtia vajoa.
Tämä akkakin vertaa toisiinsa tytön sekä miniän elämää: »Niin neito ison kotona, Kuin kuningas linnassansa, Yhtä miekkoa vajoa. Toisin tuon miniä raukan; Niin miniä miehelässä, Kuin vanki Venäehellä, Yhtä vahtia vajoa». Kotona oli tyttö ollut kaikkein lemmikki: »Iso kutsui kuutamaksi, Emo päivän paisteheksi, Veikkosi vesivaloksi, Siskosi siniveraksi».
En puhukaan enää halveksitusta rakkaudestani. Minä olen hukkaan joutunut mies, jonka täytyy valita kuolema tai kainalosauva. Sentähden en voi enää tarjota sinulle taitettua käsivartta ja tukea, kun itse tukea tarvitsen. Mutta minä vannotan sinua, Ester, kallis ystäväiseni, älä vajoa siitä jaloudesta, minkä Luoja on sieluusi istuttanut!
Hervahduta aistisi, rupea sokeaksi, mykäksi ja kuuroksi, luovu olemisen kaupungista ja rupea vaeltajaksi olemattomuuden valtakuntaan, vajoa viehtymyksen horrokseen, ja kun ei mikään enää voi saada sydäntäsi kiirehtimään tykytystään, kun olet asettanut kuoleman ihanan kruunun päähäsi, silloin, poikani, löydät iäisen rakkauden, ja sinä vajoat häneen kuin vesipisara äärettömään valtamereen.
Päivän Sana
Muut Etsivät