Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025


Arveli akat minua, Naiset tuhmat tunnusteli, Silloiksi likasioilla, Soilla sotkuportahiksi; Vaan vielä tätä nykyä, Kun tämä porras ponnistaksen, Vanha kanto karmistaksen, Likasilta likahaksen, Niin on kumma kuulijanki, Ime ilmanki olijan. Sanotahan, soimatahan.

Mielivät minua panna, uhkasivat uuvutella soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille, panna leuan liettehesen, parran paikkahan paha'an.

Iso kuoli, äiti kuoli, kuoli muu sukuni suuri; jätti mulle jäiset kengät, sukat uhkuiset unohti; jätti jäisille jälille, pyöriville portahille, joka suohon sortumahan, likahan litistymähän... Vaan en nyt iällä tällä, en vielä jouakana soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille. Enkä sinnes suohon sorru, kunnes kannan kahta kättä, viittä sormea viritän, kynttä kymmentä ylennän."

Soisi mun sukuni suuri, Heimokuntani helevä, Soille sotkuportahiksi, Silloiksi likasioille, Paikoiksi pahoille maille, Kannonpäiksi kaivotielle; Soisi suohon sortuvani, Kalliolle kaatuvani, Likoihin litistyväni, Alle juurten juuttuvani. Vaan ellös hyvä sukuni, Kuulu heimokuntaseni, Suoko suolle portahiksi, Silloiksi likasioille!

Soisit mun kyläiset naiset, Soisit naiset naapurini, Kovemmin kotiväkini Soisit suohon sortuvani, Maahan vaajaksi vaiovan. Vaan ei suonut suuri luoja, Vaatinut vaka Jumala, Soille sotkuportahiksi, Silloiksi likasioille. Enkä sinnes suohon sorru, Kunnes kannan kahta kättä Viittä sormea viritän, Kynttä kymmentä ylennän.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät