United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tyvin pistä pitkät kuuset, latvoin lakkapäät petäjät sillaksi likasijoille, paikaksi pahoille maille, suosulihin, maasulihin, lätäkköihin läilyvihin! Anna käyä käyräsarven, haarasorkan sorkutella, joutua joka savulle viatoinna, vilpitöinnä, ilman suohon sortumatta, likahan litistymättä!
Mielivät minua panna, uhkasivat uuvutella soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille, panna leuan liettehesen, parran paikkahan paha'an.
Iso kuoli, äiti kuoli, kuoli muu sukuni suuri; jätti mulle jäiset kengät, sukat uhkuiset unohti; jätti jäisille jälille, pyöriville portahille, joka suohon sortumahan, likahan litistymähän... Vaan en nyt iällä tällä, en mä vielä jouakana soille sotkuportahiksi, silloiksi likasijoille. Enkä sinnes suohon sorru, kunnes kannan kahta kättä, viittä sormea viritän, kynttä kymmentä ylennän."
Pian kuitenkin hänen luja, miehuullinen periluonteensa taaskin ponnistaikse ylös tästä alakuloisuudesta, huudahtaa kohta jälleen ylpeästi ja rohkeasti: »Vaan en vielä jouakana Silloiksi likasijoille, Enkä sinnes suohon sorru Kunnes kannan kahta kättä, Viittä sormea viritän!» Hänelle juohtuu mieleen tuo vanha, mutta vielä toimeenpanematon päätöksensä: kostaa Untamolle,