Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Ja vihan astuminen halveksimisen sijaan on jo muuntumista parempaan päin vieläpä molemmin puolin. Parempi vihata kuin halveksia, parempi olla vihattuna kuin halveksittuna.
On puita pitempiäki Soille sotkuportahiksi, Maahan vaajaksi vajoa; Viel' on suolla suuri honka, Rannalla raju petäjä, Jaloin päällä käytäväksi, Helmoin hempsuteltavaksi. Vilu viimenki tulevi. Vilu viimenki tulevi, Vilu mulle vienoselle, Vilu vienopäiväiselle, Vihattuna viertessäni, Seinävieret seistessäni, Ollessa oven takana.
Suurin ja kauniin puoli Phillipsissa oli, että hän, vaikka vihattuna ja vainottuna, aina luotti voittorikkaasen asiaansa eikä koskaan veltostunut innossansa. Tämä oli sitä suurempaa, kuin hän ei uskonut saavansa itse koskaan nähdä työnsä hedelmiä. Garrisonin ja Phillipsin rinnalla työskenteli edellisessä jo mainittu kvääkärinainen Lucretia Mott.
Peljättynä ja ihailtuna, rakastettuna ja vihattuna oli hänet kaatanut ei vihollisen vaan, kuten väitettiin, omista riveistä lähtenyt luoti. Ruotsi seisoi perikatonsa partaalla ja Suomessa oli kurjuus ylimmillään.
Suotta soimat nostettihin. Ei minusta olle'kana, Olle'kana, liene'känä. Viikoista vihanpitoa, Kaukaista ylenkatsetta. Jo on viikko vihattuna, Kauan ylenkatsottuna, Suotta soimat nostettuna, Kiusan kielet kannettuna, Päälle mun hyvän tapani, Päälle kuulun kunniani.
Zeun poika vaikka oisit ja sen lisäks Et muuta kuin mu' olet, liian halpa Hänelle rengiks oisit; paras paikkas Ja sekin kadehdittava, jos arvo On mittana on olla hänen maassaan Piiskaajan renkinä, ja siitäkin Edusta vihattuna. CLOTEN. Rutto häneen! IMOGEN. Pahinta, mitä tehdä voit, on että Nimeltä häntä mainit.
Hän oli monta kertaa ennen sitä säikähtäen pakoon juossut, mutta nyt ei hän säikähtänyt... Päinvastoin viittasi hän sille kädellään sanoen: »Tule, tule tänne susirukka, älä pelkää... Olkaamme me ystävyksiä... Yksin hylättynä, vihattuna kuleksit sinä metsässä, yksin olen minäkin». Ja susi lähestyi häntä askel askeleelta pelokkaasti hiipien ja häntäänsä ystävyyden merkiksi häilyttäen.
"Vilu viimeinki tulevi vihattuna vierressäni, seinävieret seistessäni, ollessa oven takana. Arvelin, ajattelime: ei minusta lienekänä viikoista vihanpitoa, kaukaista ylenkatsetta tässä lemmon leisiossa, pirujen pesäsijassa. "Heitin hempeät tupaset, armahat asuinmajani, läksin, vieno, vieremähän.
Päivän Sana
Muut Etsivät