Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025


Vaan et sinä liiku tuulispäissä, Vihuriss' et lennä yli maan, Vaikka voimasi on kyllä näissä, Niinkuin kaikkialla, ainiaan. Niinkuin laivuri, mi lakkipäillä Lainehilla purtta lentävää

Nuot armaat virren-sanat johtuivat hänelle mieleen: "Jumalass' on turvan' aina, Joka laupeudessaan Holhoo mua ainiaan, Kaikki hyvät mulle lainaa, Niinkuin isä lapselleen, Rakkahalle omalleen. Hän se tietää tarpeheni, Kaikki toivotukseni, Iloni ja murheeni, Lohduttaa mun sydäntäni, Muistaa aina armossa Mua köyhää lastansa!"

Kas ystävitten mielet Kuink' onkin muuttuneet! Myös parjaajitten kielet Ei okaa puuttuneet. Ma isieni maata Tok' lemmin ainiaan. En valittaa siis saata, Oon vaiti vaan. Oil mulla muinoin kulta Noin sievänlainenkin. Oil myöskin lemmen tulta Ja olis vieläkin. Nyt yksinäni tulla Saan illan kuutamaan. Ei tuskaa tuosta mulla, Ma laulan vaan.

Tyhjyys ja kaipaus, joka täytti joka sopukan ennen niin iloisessa kodossa, oli juuri kuin tumma tausta, jota vastaan menneisyyden kirkkaat muistot, jälleen henkiin herätettyinä, ainiaan liikkuivat.

Hän lempii minua vimmatusti, ja minä olen selvästi näyttänyt että seisoo sydämmeni hänelle avoinna; ja myrsky nousee, joka korkealle kiertää kaiken tämän huoneen tomun. Ihanata! Hän kohta julkisesti murtaa kahleensa tässä ja on mun kihlattuni, mun vankini, mun vallassani ainiaan. Sitten, kuinka teen?

Koetuksia ja puutetta oli tällä miehellä ollut kumppanina aina lapsuudesta asti, mutta ne eivät kuitenkaan olleet muuttuneet rasittaviksi kahleiksi, vaan portaiksi, joita myöten hän askel askeleelta nousi ja hankki itsellensä suuren nimen, joka on ainiaan seuraava hänen muistoansa ja julistava hänen sotilas- ja isänmaanystävämainettansa.

Juo, juo ainiaan,

Hjalmarin naimiseen meno oli hänen mielestään uhri; sattumus oli hänelle lahjoittanut ihanan morsiamen; mutta Annette tiesi parhaiten että se kuitenkin oli uhri, tapa jolla hän oikein ja ainiaan repi hänen kuvansa sielustansa. Sellaiset olivat tytön sisälliset ajatukset.

Kyllä se koskee kovasti, kun omaisia niin kuolee, vaan sille ei mitään voi. Minulla ei näytä olevankaan onni myötäinen; kolme vuotta sitten jäin leskeksi, ja ainoa lapsi, mikä minulla olikin, seurasi äitiänsä hautaan. Hän oli jo aikaihminen, tytär, josta minulla olisi ollut paljo apua talouden hoidossa, mutta poissa, ainiaan poissa, on minun rakas lapseni, minun Kaarina tyttäreni!"

Sen palvelukseen pakana Kristityn neuvon saapi. Se pääjumal' itke'in Ja antikristus kavalin Jumalan paikan ryöstää. Ken sitä oikein kumartaa, Sen sielu, ruumis surman saa, Se kuolee ijäisesti. Sen palvelukseen laitetaan Tuhansin temppeleitä. Yöt, päivät niissä uhrataan. Ja vertä, kyyneleitä Sen kunniaksi virtanaan Myös vuodatetaan ainiaan Kylissä kaupungeissa.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät