Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
»Painakaa puuta!» sanoi Matara. »Emme tiedä lienemmekö tervetulleita vieraita», sanoi pitkä mies ja astui isän luo. »Minä lain nimessä vangitsen sinut Aatu Pietinen epäiltynä varkaudesta ja murhapoltosta!» »Perkele!» kirosi isä. »Syyttömän vangitsitte!» huusi Mataran muori. »Minä olen todistaja, että syyttömän vangitsitte!
Tuskin enää poikaansa ja maailmaa hän muistaa, Ovi aukee, astuvi nyt sisähän juhlasaatto. Outo käden ojentaa ja virkkaa vitkaan: »Taatto!» Aatu katsoo kummastuin, ei tunne tulijoista muita hän kuin rovastin. Tää epätiedon poistaa. Lausuu: »Aatu, iloitse! on poikas insinööri. Tulla saattaa hänestä nyt vaikka tirehtööri. Poikasi on potra mies ja rahaa tehdä jaksaa.
Sitä ennen tahdon täällä, jossa sinut ensi kerran näin, muutaman sanan sanoa.» Haavat suhisivat, puro lirisi; Hemmi ja Niini ilmoittivat kuiskaten toisillensa sydämmensä suloisimmat tunteet. Muutama hetki sen jälkeen seisoivat tohtori ja Maaria katsellen ulos akkunasta pihalle päin. He hymyilivät toisillensa ja katsoivat taas ulos. Aatu sen huomasi ja kysyi: »Mitä siellä näette?
Ajan ollen hän jo tuli pölinässä kotiinsakin ja asettui äänetönnä istua tollottamaan penkille. Jos Anna Liisa tutkaeli mitä hyvänsä, niin ei halaistua sanaa tullut vastaukseksi. Sai siinä Aatu kuulla kysymyksiä kaikenlaisia, semmoisia kuin kielen pudottamisesta ja muista, joissa vaimoväki on varsin taitava.
Suuresti kummastuivat he nähdessään muuripenkiltä liikkumattoman naisen ja vieläkin enemmän huomatessaan tummasilmäisen tytön istuvan peräsängyssä, pikimustat hiukset hajalla, ja ympyriäiset käsivarret paljaina. Mikä tuo noin ruma tyttö on, kysyi pikku Santeri. Se on vissiin mustalainen, kuiskasi Aatu, toinen veljeksistä.
Puuteko vai puhe lienee vaikuttanut, mutta seuraus oli se, että Aatu otti kirveen olalleen ja lähti kylälle päin kävelemään. Muutamasta talosta sai hän hakojen karsimista, joista maksettiin kaksi kappaa kuutiosylestä pellolle rouheiksi hakattuna. Se ei ollut mitään tuotteliasta työtä, mutta Aatu ei olisi osannut talvisena aikana muutakaan tehdä.
Silloin arvaan, että edellä on käynyt tämmöistä: Mene sinä, Aatu, saattamaan tuo vaivainen toiseen taloon! Enkä mene, pankaa Pekka viemään. Korento heiskahtaa. Senjälkeen tuntuu tempaus. Se merkitsee: No tule nyt sitte, senkin vietävä! Ja niin lähdemme kompuroimaan. Kuormaksi olen minä ihmisille tullut. Minä olen vanhan vanha, ikäkulu, poies pantava kapine.
Vaan mitähän se tästä ajattelee, kun lukee, sanoi Matti epäröiden ja tarkasteli kirjeen sisällystä kokonaisuudessaan. Ajattelee sitä, että onpahan siinä, rakkauden 'preivi. ja paljonhan sitä 'reimilläkin' riiataan, sanoi kerran hupelo Aatu. Kukahan tämän vie perille? arveli Matti, kun väänteli paperia laskuille. Jos ei satu muita luotettavia, niin kyllä minä, sanoi Pekka.
Siellä majurin rouva on kuin äiti minulle ja Hanna kuin sisar. Sielläpä välistä minulta kuluu päiväkin». »Entä Hemmi», kysyi Eeva vähän nauraen, »onko hän mielestäsi kuin veli?» Maaria ei ennättänyt vastata, sillä lapset huusivat: »Tulee vieraita, Koivumäen herrasväki!» ja samassa näkyikin jo Aatu tulevan Hemmin ja Hannan kanssa puutarhaan. Eeva ja Maaria läksivät iloisesti heitä vastaan.
Ensi aikoina he elivät niillä rahain tähteillä, joita oli sattunut Aatun juonnilta jäämään tähteiksi, ja sitten möivät ja söivät niitä vähiä rihkamia, joita olivat saaneet säilytetyksi velkamiesten käsiin joutumasta. Uskollisesti palveli Aatu laiskuutta aina siihen asti, kun viimeinenkin, heille välttämättömän tarpeellinen kalu oli myytynä ja syötynä.
Päivän Sana
Muut Etsivät