Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Varokaa itseänne, Bertelsköld ... tietäkää, että minä olen Ruotsin kuningatar ... oo, minä vihaan teitä! Te olette inhoittava ... te luulette, että minä rakastan teitä? Näettekö mestauslavan tuolla Brunkebergin torilla ... teidän mestauslavanne ... ja minun ... ja koko Ruotsin mestauslava! Oo, ... verenne on vuotava ... verenne on vuotava ... paljon! ja minun vereni vuotaa teidän kanssanne ... sillä te tiedätte, että minä rakastan...
Moniki pohatan poika Kovin on koiltahan kopia, Suvultansa sangen suuri; Sinä köyhä poika rukka Et oo koiltasi kopia, Suvultasi aivan suuri. Moni sun mustaksi sanovi, Tervaskannoksi tekevi, Pahaksi panettelevi, Tuhmemmaksi tunnustavi; Voit sa olla muien musta, Minun kaunis ja hyvänen, Minun mielestä metonen, Voisirunen silmästäni.
Oi, suokoon sulle apunsa Taivahan Jumalamme; Sull' uhratkoon myös voimansa Maalliset johtajamme. Näin onneks kaikki karttukoon, Ja riemu maassa vallitkoon! r r. Ma tiedän immen ihanan, Ken hänt' ois armahampi! Sen silmäin sini taivahan Sineä kirkkahampi, Ja poski milloin ruusuinen, Taas milloin lumivalkoinen. Ei suurta oo hän sukua, Perillä syntyi Pohjan.
FAUST. Ei sormust' oo tai jotakin, Min kaunisteeksi kultani saisi? MEFISTOFELES. No näinhän jotain: koristin Tai helmivyö se olla taisi. FAUST. Sep' oivaa! oisin pahoillani, Jos lahjatonna saisin kullan luo. MEFISTOFELES. Päinvastoin oisin riemuissani, Kun lahjatikkin nauttia hän suo.
En ole pitkiin aikoihin tuntenut itseäni näin virkeäksi. SIIRI. Voi, voi sitä Tuurea! AGNES. Mitä pahaa hän on tehnyt? SIIRI. Oo, hän lupasi tulla kotiin puolen tunnin perästä ja nyt hän on ollut poissa jo kokonaisen tunnin. AGNES. Se on anteeksi antamatonta. SIIRI. Ajatteles, jos hän on saanut esteen eikä lainkaan tapaisi sinua! Minun pitää lähettää häntä hakemaan. Suo anteeksi silmänräpäys.
Herännyt leijona on kiivas, on julma hammas tiikerin, mut ihminen, min raivous riivas, on hirmuisista hirmuisin. Niin on! ei taivaansoihtu valon oo käsiin umpisokeiden! He sit' ei nää, he syttää palon, maat, kaupungit vain tuhoten. Riemuun vaihtui huolten taakka! Kas! kuin kirkas täysikuu kello ehjä kehään saakka kotelostaan paljastuu.
"Täytyy lähteä ulos kun ei ole mitään saatavaa enää siellä, missä ollaan", sanoi onnetoin, mutta katsomatta ylös, "kun ei ole leipää enää, eikä voi kivestä elää". "Ehkä ai'ot kaupunkiin?" "Oo minä ai'on minne vaan sopii, jos vaan saisin työtä, vaikka kuinka halpaa, niin olisin tyytyväinen. Enkä juuri olekkaan pilattu, sen Jumala tietää".
Poies parku paneminen, katsominen Kaiken mailman menoja; Katso kaikki katseltavat, kuunneltavat, Eikö kaikk' oo loppuva? Mitä maassa mateleepi, käveleepi, Maaksi pitää muuttua; Mitä puussa piiskuttaapi, kuiskuttaapi, Puusta pian putoaa. Lennä lintu minkä lennät, et sä lennä Kovan kuolon käsistä; Saa se linnun lentävänkin, rientävänkin, Tuuleksentelemasta.
Ei siellä oo sinun näköistä!» Selitellä seppo koitti: »Minkäpä minä osannen, kun olen kerran tänne luotu, syntynyt sysimäelle» »Sin' olet syntynyt luvatta, lurjus, vastoin maan lakia kursi tiehesi, tahikka !» Läksi seppo läylimielin kangasta kävelemähän; pilkaten puut puheli, kukat viittoi vilkusilmin, oravat osoittelivat, linnut lennosta ivasi angervon avuttomuutta, heimotuutta herjan lapsen.
Se teko se vasta teolta maistaa, kun itsensä omassa rasvassa paistaa. Siis vihdoin painovapaus! Ken iloinen ei oo! Tää eläköhön tapaus in dulci jubilo. Nyt kaikki painatamme, kaikk' esiin, valohon! Ja hänet vaiennamme, ken toista mieltä on. Jos et tahdo sa ostaa rihkamoita, niin älä sa juokse markkinoita. Oo kohtelias rahvaallekin! neuvotaan. Ei sovi silkki säkin neulontaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät