Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Niin yksilö kuolee kuin koskessa leikkivä laine, Niin hukkuvi jäljettömiin Kuin ilmalla täyttynyt häilyvä kupla Ja aikojen vierressä joutuvi unhoksiin, Lie kuinka hän mahtava ollut Tai mieroa kerjäten käynyt. Niin, harmaja hauta on kaikkien töittemme loppu, Ja mistä ei ihmisen laps oo konsahan tullut, Sinne, niin sinne on astua kaikkien pakko.
Lakin kantoi päässähän Kesän vanhan kiiltävän, Peru Lappehelta saatu, Missä ukko vaari kaatu. Talvella olj laajassa, Lammasnahkaturkissa, Talonpoikaismahlikkaissa, Joukon eessä ratsastaissa. Ei ois urhon näköinen Kansan nähdä nykyisen; Aika toinen, toinen tunto, Syvemmällä piili kunto. Miekka häll' olj suotta vaan, Jos hän sodass' ampukaan Yhtäkähän laukausta, Siitä ei oo kertomusta.
Silloin loppuu yö ja kaatuu hirmuhaamu, Merten maiden päällä lieskaa kirkas aamu; Kohden nuoren päivän huomen-kirkkautta Vapauden sana korkea soi. Vaan jo riemuvilskeen yli nousee jalo; Hiljaa siitä aukee sinitaivaan valo, Helmassansa maa, joll' ei oo surkeutta, Vaan yhä onnea vain vihannoi.
Niistä pitää minun tänä päivänä puhuman, ja siihen tehtävääni pyydän Sinulta, oo Herra Jumala, rakas taivaallinen Isä, voimaa ja vahvistusta Sinun omalla opettamalla rukouksellasi... Isä meidän, joka olet taivaassa...
IMOGEN. Pitäisi kaikkein olla veljeksiä; Mut savell' on ja savell' eri arvo, Vaikk' ovat samaa maata. Sairas olen. GUIDERIUS. Te ajoon menkää; minä luokseen jään. IMOGEN. Niin sairas en oo, vaikk' en voikaan hyvin. Kaupungin laps' en ole hemmoteltu, Mi kuolevansa luulee, ennenkuin On sairaskaan. Te päivätyönne tehkää; Ken rikkoo tapansa, se rikkoo kaikki.
*Rebekka*. Oo, ne valkeat hevoset, ne liikkuvat täällä Rosmersholmassa joka aika. *Matami Helseth*. Niin oikein. Matkakirstunne. NELJ
CLEOPATRA. Oo, niiks onko tullut? ANTONIUS. Murunen Caesar-vainaan lautaiselta, Gnejus Pompejon kylmä ruoan jäännös! Iloja muita lukematta, joista Ei huhu tiedä, vaan joiss' elämöinyt Yleti olet; sillä varmaan, vaikka Voinetkin aavistaa, mit' ollee kohtuus, Et tiedä, mitä on se. CLEOPATRA. Miksi tuota?
Ken hetkeks unesta sen ravistaa, hän siitä kunniansa kuulla saa, ja joskin hetki maineeseen sun nostais, sen sadat jalot sielut sulle kostais, kuin hiiret mainettasi jyrsien. Ei suurin nimikään oo ikuinen: kuin tuntilasin hiekka verkalleen sen loisto virtaa unhoon ikuiseen.
Hänen kirkkaat silmänsä katselivat avonaisesti professoria kun hän ojensi luottavasti kätensä. Olkaa hyvä, jättäkää minulle matkakapine-numeronne! Täällä, antakaa anteeksi, jotta vaivaan teitä niin paljon, mutta minä en oikein tiedä, miten tästä omin neuvoin selviäisin. Oo, antakaa minun pitää siitä huolta, neitiseni; olkaa hyvä ja ainoastaan seuratkaa minua niin ett'en kadota teitä ahdingossa.
Toinen ylioppilaisten laulu. He ovat veljet lystimäiset Nuo Suomen ylioppilaat, On ilmat lämmit eteläiset, Vaan pohjoiset on raittiimmat. Niin suru vieköön vennokkaiset Vaan riemuin laulaa oppilaiset, He laulaa. On oppi, mit'ei kirjat voita: Kun nuori oot, oo riemuisa. Se hulluks kutsuu kirjakoita, Vaikk' viisaampi ois viisainta.
Päivän Sana
Muut Etsivät