United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hetkisen perästä hän katsahti Petroniukseen ja virkkoi: "Niin! taidat olla oikeassa! Mutta sopiiko minun ylistää omaa hyvyyttäni?" "Eihän sinun tarvitse mainita omaa nimeäsi. Joka roomalainen arvaa ilmankin kenestä on kysymys, ja Roomasta leviää tieto pitkin koko maailmaa." "Oletko varma, että siitä pidetään Akaiassa?" "Kautta Polluxin!" huudahti Petronius.
Ma varron Ravakan Polydorin palaamista Ja heti hänet pöytään tuon. ARVIRAGUS. Fidele! Oi, sairas raukka! Menen mielelläni. Ja punaa häneen saadakseni, voisin Teurastaa kylän täyden Cloteneita, Ja sitä laupeudeksi ylistää. BELARIUS. Oi. jumalatar, taivaallinen luonto, Kuink' oman painat leimas noihin kahteen Kuninkaan lapseen!
Kaupungin korvat vasken räminällä Nyt huumaa, säistäin rummun pärrytystä, Niin että maa ja taivas yhteen ääneen Jymisten tuloamme ylistää! Yhdeksäs kohtaus. Caesarin leiri. 1 SOTAMIES. Jos meit' ei tunnin aikaan vaihdeta, Palata täytyy vahdistoon. On kuudan, Ja sanotaan, ett' toisell' alkaa valveell' Ottelu taas. 2 SOTAMIES. Kirottu päivä meille Tuo eilinen! ENOBARBUS. Yö, ole näkijäni!
He eivät olleet koskaan ennen oman katon alla yhdessä istuneet, ja tämä rappeutunut, savustunut rakennus oli heidän ensimmäinen kiinteä omaisuutensa ja ensimmäinen kotinsa. Vaikka vanha Hilli ei voinut kyllin ylistää tilan entistä rikkautta eikä kyllin huokailla ajatellessaan sen nykyistä köyhyyttä, olivat nämä nuoret vastanaineet mielestään nyt rikkaammat kuin koskaan ennen.
KERTTU. Muistele toki vähemmin minua kuin häntä, jonka kädessä minä ainoastaan olin välikappale, kehno ase. LIISA. Se päivä, koska, nauttiessani valkeutta, mä unohtaisin kiittää häntä, jonka armohelmasta onneni sain, se päivä tuokoon jälleen takasin sokeuteni synkeän yön. Sun nimeäs aina ylistää tahdon, hallitsija taivaan ja maan.
Pietari leppyi, ja kuin Knut alkoi ylistää paikkaa ja ihmisiä ja Hannan laulua kaikkea; pientä makuuhuonetta myöten, jossa oli valkea uudin pesupöydän edessä ja vasta silitettyjä liinoja kaikilla pöydillä, hieroi hän käsiään kuin raivoissaan ja sanoi lakkaamatta: »Katsopas, katsopas!»
Hän tunsi itsensä niin onnelliseksi ja riemulliseksi, että hänen täytyi antaa valtaa tunteillensa: Jos vaan joka pensas ruoho ja puu Kaikk' ois säveleiseksi luotu Jos laulaja enkelin suloinen suu Ois itse lintujen suotu, Ei Jumalan poikaa kyllin he vois Ei ylistää Vapahtajaamme.
Useat eivät voi kylläksi ylistää häntä ja kiittää Jumalaa, että on hänen kauttansa tehnyt totuutensa selväksi ja paljastanut erehdykset; toiset päinvastoin ja niitten joukossa erittäin papit soimaavat häntä jumalattomaksi väärä-uskolaiseksi." "Tähän hän arveli: sen minä kyllä uskon, että papit puhuvat niin."
"Väliin tulee minun surku noita vasta-alkavia, joiden ensimmäisiä kirjoja moititaan varsin mitättömiksi, ainoastaan siitä syystä, että herra Goldstick on ollut riidassa kirjan kustantajan kanssa. Lohdutuksena on kuitenkin, että 'Aarre-aitta' ylistää kaikkia, joita me sorramme ja moitimme. Onhan meillä sitä paitsi aikakaus-kirjamme.
Pastori Kossmann, joka Irkutskista päin kävi tällä paikkakunnalla, ei kyllin voi ylistää tätä ihanaa paikkaa ja sen jumalisia ja uutteria asukkaita. Mutta pian oli tuleva toiseksi asiain tila.