United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tristanin mieli heltyi: "Tahdonpa koettaa; olisi surku tappaa sitä."
Tavarast' ol' ennen surku, nyt on tullut hengen hätä, sata saanut Hurtta miestä, alottanut hurjan huvin, syödä, juoda, ryöstää, piestä kaikki vievät omin luvin.» Nevalainen tuumi tuota: »Hädästä ei päästä parku. Joka Jumalaan ei luota, häll' on eessä hätä, karku.» Pennillensä verot maksoi, sitten kirstut kiini sulki, viikon raatoi, minkä jaksoi, sunnuntaisin kirkkoon kulki.
Katso koiraa, kuinka surkeasti se silmäilee pientä penikkaansa, jota viedään pois. Käyhän sinun emä-parkaa surku. Se ehkä kiljaisee, ehkää ryöstäjää puree. Mutta tuhansia, satoja tuhansia ja tuhansia tuhansia ihmislapsia on riistetty äidin sylistä tuntemattomaan tulevaisuuteen, eikä ole ryöstäjän käynyt onnetonta surku, eikä ole onneton uskaltanut purra, ei kiljaistakkaan.
Virkki ja nopsana nousi ja astui luo emon armaan, tarjoten maljan toi parikorvan, haasteli hälle: "Kärsiös, äiti, ja malta jo mieli, jos haikea liekin, ettei silmäni nää näkis sun, emo, kantaja kallis, iskuja saavan; en silloin vois, miten oisikin surku, auttaa; vaikea vastustaa näet Zeus on Olympon. Kerrankin, kun puoltaa koin sua, hän mua jalkaan tarttui, kynnykselt' alas viskasi valtahiselta.
Vanhukset heittivät koko asian lopulta toivottomaksi. Menivät yhdessä nukkumaan ja jäivät keittiön takaiseen puolipimeään komeroon makuulle odotellen, kuten italialaisen rahvaan tapana on, sanattomina ja nöyrtynein mielin, että Luoja itse kyllästyisi veden paljouteen. Adelsvärd ei voinut tehdä työtä; hänen tuli lasta niin surku.
Sitten herra työnsi kartat keskelle pöytää, istuutui pöydän päähän penkille ja sanoi: »Nyt minä sanon teille, isäntä, että jakakaa nyt omaisuutenne poikienne kanssa miten jaatte, mutta minä noitten Leppimäkien kauppain palkkioksi maksan teille kaksikymmentätuhatta välirahoiksenne vanhoiksi päiviksenne, jottei olisi surku erota tästä hyvästä kodista.» Kiitos, kiitos teille.
Herra," jatkoi vanki hartaasti, "näihin neljään vuoteen olette ensimmäinen, joka ihmisellisesti on minua puhutellut, jonka on ollut sääli ja surku minun kurjuuttani; ja tämä sääliväisyytenne on minulle semmoiseksi lohdutukseksi ja virkistykseksi, että minusta tuntuu, niinkuin ystävällinen valo valaisisi sieluni yöpimeyden. O, kostakoon teitä Jumala, kunnioitettava herra!
Mutta Jussi teki muutoksen: »Ka vältänpä tuota minäkin lattialla vaikka siinä Kaisan lähettyvillä, niin saa tämä Ihalainen yksin sängyssä loikoa, hän kun on kumminkin niin kuin vieraampaa väkeä ja me jo niin kuin samaa konttikuntaa.» Jo alkoivat silmät ummistua. Mutta juohtui siinä vielä Partanenkin mieleen. Jussin tuli häntä vähän surku.
PAAVALI katsoo sinnepäin, tulee tuntoihinsa, menee hiljaa äidin vuoteen luo ja sortuu itkien sen ääreen: Nukuin! Nukuin! Nukuin! MATAMI: Surku minun tulee tuota poika raukkaa... Nostaa esiliinan silmilleen ja nyyhkyttää hiljaa.
"Alussa olin huolissani ja peloissani, kun näin näiden kallisarvoisten ihanuuksien ikäänkuin kasvavan maasta. Minä ajattelin: jos lopuksikin mestari Corbulon täytyy maksaa kaikki nämä, niin surku tulee silloin selkäparkaani! Ja minä tahdoin lähteä ilmoittamaan sinulle tästä. "Mutta he eivät laskeneet minua minnekään, ja sitäpaitsi olit sinä kaukana kotoasi matkoilla.