United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
Yhtäkkiä kuulin takanani regissöörin kuiskauksen: Kuulkaas, nyt on hiljaista. Tuuman päässä hänen selkärangastaan. Kuulkaa, he ovat hiljaa. Tirehtööri se näin puhui. Niin, he ovat hiljaa, vastasi regissööri, ja lähellä toisiaan seisten näyttivät molemmat herrat siltä kuin heidän kasvonsa ahmisivat ääniä salista. Hannah tuli ulos noutamaan lapsia. Nyt on teidän vuoronne Crangier, sanoi tirehtööri.
Tämän luopumuksen suoritti hän sillä tavoin, että tarttui kynään ja kirjoitti seuraavan vastauksen: "Elkää odotelko minua, rouva hyvä; aina siitä saakka kuin paranin, on minulla niin monta ystävää tervehdittävänä, että minun täytyy asettaa käyntini jonkunmoiseen järjestykseen. Sittenkuin teidän vuoronne tulee, kyllä ilmoitan siitä teille ajallansa. Minä suutelen teidän käsiänne, arvoisa rouva.
Tänään seison minä morsiamena, vaan kyllähän tulee kerran teidänkin vuoronne. Mutta malttakaas vähän! kohta tulee soitantoa, ja silloin syntyy siitä toinen elämä." Kotvasen kuluttua saapuivat todellakin luvatut soittoniekat, pari rivakkaa renkiä, joista toinen soitti viulua ja toinen puhalsi klarinettia. Ja nyt syntyi todellakin toinen elämä.
Rauhoittukaa, nuori mies, ja muistakaa, että henkenne on minun käsissäni. Kun olen tehnyt tehtäväni toverinne kanssa, tulee teidän vuoronne. Bertel heitti häneen vain halveksivan silmäyksen. Työhösi, seppä! mutisi jesuiitta synkästi. Ja seppä tempasi taas hehkuvat pihtinsä tulesta. Samassa syntyi sekavaa melua pirtin puolella, missä talonpojat mässäsivät. Huudettiin: Aseihin!
"Hän ei tahdo puhua, ennenkuin olemme kahden", ajatteli Trudaine. "Parasta on häntä tyydytellä". "No, no", sanoi hän ääneen, "ei nurkua. Minä myönnän teidän vuoronne olevan nyt kuulla meidän kertomuksemme; ja tahdon koettaa parastani teitä tyydyttääkseni.
"Nyt on teidän vuoronne", lausui hän, asettaen pienen, punaisella silkkikengällä varustetun jalkansa palloni päälle, ja kauas lensi palloni, samalla kun hänen oma pallonsa tapasi päätö-paaluun ja taistelu oli voitettu. Riemu-huutoja raikui ympärillämme ja kolmenkertainen hurraa-huuto tervehti voittajaa, jonka ympärille katsojat nyt kokoontuivat.
*Kaarle Moor*. Seiso paikoillasi, Lassemaija, jos henkeäsi rakastat. Etkö muista kapteenin käskyä? *Lassemaija*. Hyvät tytöt, antakaa vähä minullekin! Minä lauloin kuulle, nyt on teidän vuoronne ja velvollisuutenne laulaa auringolle. *Tinto*. Niin, saatammepa laulaa sill' aikaa, kuin lantut jäähtyvät. *Kaarle Moor*. Varo itseäsi, kapteeni tulee! *Rinaldo*. Mitä melua täällä on?
Mutta Mark nousi pystyyn satulassaan huutaen: "Ulos maastani, te petturit! En koskaan enää tee kanssanne sovintoa. Teidän vuoksenne karkoitin Tristanin; nyt on teidän vuoronne jättää tämä maa!" "Kuten suvaitsette, jalo sire, meidän linnamme ovat lujat, hyvin paalutetut ja luoksepääsemättömillä kallioilla!" Ja hyvästelemättä he käänsivät ratsunsa ympäri.
Nyt on teidän vuoronne, herra parooni! sanoi Bertelsköld, ollen ulkonäöltään yhtä maltillinen kuin ennen, vaikka hänen tuimasta äänestään voi arvata, että viha kuohui hänessä. Olisitte voinut odottaa, kunnes olisin lopettanut tämän kalkkunan, murisi taisteluun vaadittu, kääntäen lautasliinansa huolellisesti kokoon, pyyhkäisi huuliaan ja asettui taisteluasentoon.
Mutta minä tiedän, ettei teillä ole sellaisia perusteita." Jessenhaus, Björn ja Arnkijl katselivat ympärilleen. Kaikkialla uhkaavia kasvoja! "Nyt on teidän vuoronne", lausui Jessenhaus. "Mutta vuoroon vieraissa käydään! Me aiomme tulla toimeen ilman ryssän apua. Kavaltajiksi emme rupea, niinkuin te. Me myös kuljemme päivällä, emmekä ahdista semmoisia, jotka eivät voi itseään puolustaa.