United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Näillä rahoilla rakensi Uoti tänne Ruokosen talon, ja lienee hän kätkenyt niitä maahankin tämän talon tienoille, koska vieläkin mainitaan Ruokosella olevan aarteita. Luokaamme vielä silmäys joihinkuihin kertomuksemme alussa mainittuihin muihinkin henkilöihin.

Kertomuksemme alussa tuntui, että Peltolan kyläläiset olivat jotenkin valistunutta kansaa ja että he pitivät huolta henkisistäkin tarpeistansa, ja kertomuksemme kansakoulu-asiasta näyttää aivan toista. Tosi on, että Peltolan kyläläiset olivat valistuneempia kuin usean muun paikkakunnan asukkaat; mutta siihenkin katsoen, kauvan, kauvan tahtoo pimentolan puoli olla voitolla!

Tämän kertomuksemme alussa, v. 1656, oli Mainiemi vielä loistavimmillaan; tuo kolmikerroksinen, korkea kivirakennus, jonka jyrkkä katto oli kuparista ja jonka korkeat tornit oli kuparilla katettu, muistutti mieleen noita ylpeitä keskiajan linnoja, jotka niin halveksivasti katselivat ympärillään olevia mataloita majoja.

Sinne tuotiin tänä päivänä Vuoniolahdesta Sannan parannettavaksi vaimo, joka oli taittanut kätensä. Päällikkö oli sillä välin ehtinyt kentälle ja laskeutunut hevosen selästä. Hän tuli lähemmä ja käski noutamaan Sannaa. Kertomuksemme aikaan oli, kuten tiedämme, taikausko aivan yleinen.

Seutu, joka nyt on tasankona ja jossa silmä mielihyvällä seuraa viljavia vainioita, oli tämän kertomuksemme aikana tammi- ja pyökkimetsän peitossa ja ainoastaan siellä täällä oli ahkera ihmiskäsi perannut pellon elämän tärkeimpiä tarpeita tyydyttämään.

Samana iltana kello 7:n paikoilla ajoivat matkustajat Isokyrön Perttilän pihaan. Niinä kuutenakymmenenä vuotena, jotka ovat kuluneet siitä, kun kertomuksemme viimeksi näitä seutuja kosketteli, oli kartanoa melkoisesti laajennettu.

Kertomuksemme jatkoa on meidän mukavin seurata sillä lailla, että lähdemme matkaan Simo Hanskurin kanssa. Ei ole aikomukseni tarkalleen osoittaa noiden molempain keskenään kiisteleväin clan'ien rajoja, varsinkin kun ei edes historiatkaan tästä merkillisestä taistelusta niitä selvilleen mainitse.

Uotilaksi nimitetään erästä yksinäistä taloa lähellä valta-maantietä kaukana ylämaassa. Entisinä aikoina talo oli ollut herraskartanona, mutta kertomuksemme aikana eli joku kymmenkunta vuotta takaperin sitä hallitsi muuan sangen varakas ja arvossa pidetty talonpoika.

Muutamia tunteja myöhemmin lähti satamasta liukumaan höyrylaiva, joka vei laulajan kohti hänen kaukaista toivomustensa päämäärää. Kertomuksemme voi olla lyhyt, kun on käsiteltävänämme ne surulliset vuodet, jotka nyt meidän kerrottavaksemme, seuraavat.

Mikäli tiedetään, ei sitä vihollinen ole koskaan piirittänyt ja on se asemansa vuoksi ollut arvoton Suomea puolustettaessa, ja kun Oulun ja Kajaanin linnat rakennettiin kertomuksemme aikaa hiukan aikaisemmin, ei Korsholmaa enää katsottu miksikään sota-asemaksi.