United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ryssän puolelle. Tuntuu aivan kuin olisin saanut korvapuustin. Keskeytän puhelun ja alan julmistunein ilmein, toverini minuun ällistyneenä tuijottaessa, pitkin askelin harppailla edestakaisin. Se viheliäinen roskakansa! priiskahtelevat ajatukset päässäni.
Armahtakaa miehet, rukoili Himmeliini, en minä enää koskaan tule näille maille, minä menen vaikka Savoon taikka Ryssän maalle. Kyllä minä sinun armahdan, lausui Yrjö vihan vimmassa ja kiristi miestä niskasta. Armahtakaa, vaikeroitsi Himmeliini. Tutkitaan ensin asiaa, puhui Matti Yrjölle. Armahtakaa, aneli edelleen Himmeliini, armahtakaa minua lasteni tähden, ne joutuvat maantielle.
"Voipas pirkule, ettei ole ryssän laki!" lausui aliupseeri katkerasti ja poistui vähä ulommaksi. Taisi sentään huomata itsekin joutuneensa jo pois suunniltaan. Mutta kun meiltä ei häläkkä loppunut, hän pyörähti yht'äkkiä takasin ja muisti, että: "Rivissä ei saa äännellä!" "Saapi levon aikana!" "Kuka sen sanoi? Kuka se uskaltaa vastustaa esimiestään virkatoimessa?" Kuka lie ollut.
"Oh ... hoo ... hm ... hm ... se on liikaa ... täytin vaan velvollisuuteni", änkytti ukko, kun eivät ainoasti katteini Malm ja rovasti Sievo, vaan majuritarkin lämpimästi kiittivät häntä. "Herra jestas, minä olen valmis soittamaan, niin vaikkapa monta viikkoa, jos vaan siten saisin soitettua tuon kirotun ryssän maasta pois".
Ennen kierroksen loppua oli heidän joukossaan jo yksi ulompaa tullut poika, joka tahtoi heti poikkeamaan ryssän leivoskojulle ja osti sieltä monta tötteröllistä mitä parasta löysi. Sattui siitä sivuitse kulkemaan toinenkin samaan palvelukseen halukas, joka ajatuksissaan kiroten ennen joutuneen onnea meni syrjempää katselemaan, että erkaneeko se tuo pois ja minnepäin ne lähtevät.
Sierameni laajenivat uteliaisuudesta, ja ennen pitkää ne huomasivat kohdanneensa tuttavan entisiltä ajoilta. Vanha aatelisnenä ei petä. Paljo on 600 vuoden kuluessa muuttunut, mutta musikan haju on ennallaan, ryssän musikan haju. Sen laadun voitte arvata, kun ajattelette, että nenäni näin kauan oli siitä säilyttänyt katkeran muiston.
"Huh, huh, lämminpä tässä tulee ... ja kun vielä sitten noin tomuaa ... huh, oikein silmät sokasee ja sieramet täyttää ... huh!... minkä peijakkaan tähden ne nyt niin lentävät ... luulisi tulen takaa hätyyttelevän ... puh!... astuvat juupelit kuin seitsemän ryssän kasakkia ... mitä sinä poika siinä! me' matkaas' ihmisten tieltä ... puh!"
Jok'ikiselle, joka taloon tulee, se ilkkuen kertoo: »Tässä oli, talon sai, hyvän miehen sai, ei ollut olijata, ei pitäjätä ... sanoinhan minä aina, vaan en toki olisi uskonut, että ryssän rekeen lähtee.» Mitä Juha tehnee, mitä luullee? Ettäkö minut väkisin vietiin? Vaiko, että mielelläni lähdin? Saattaa luulla, että olen hukkunut tai tahallani hukuttautunut?
Voipiko uskoa, että semmoinen mies, joka Jumalan pyhää sanaa kansalle julistaa ja aina pyhäisin rukoilee Kaikkivaltiaan suojelusta valtakunnan hallitsijalle ja hänen perheellensä, että semmoinen mies saattaa yllyttää kansaa luopumaan Jumalan asettamasta esivallasta ja antautua ryssän alamaiseksi? Missä on sen miehen omatunto? Tai kunnia?
Sen itse vetävät päälleen... Kuka lienee se, jolta kaikki on ryöstetty ja poltettu suojakin päältä, joka antaa sen anteeksi? Sentähden jok'ikinen taisteluissa tai muuta tietä vangiksi saatu punikki tai ryssä ammutaan. Miekka riippuu jokaisen punikin ja jokaisen Suomessa puuhaavan ryssän pään päällä. Se kyllä aikanaan putoaa jokaisen punikin, jokaisen ryssän niskaan.