Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Viiksiään Björn Finne kiertää: »Liian nopeaan kentiesi meitä onnen oikut viertää; olen sentään sotamiesi. Armeijaan ma astun, ajan ryssän, saarran saarroksihin, taakse vanhan Ruotsin rajan, vaikka itse helvettihin!
Eräs vanha porvari lausui: Jos parooni olisi ajatellut meidän parastamme, niin olisi hän käskenyt meitä pelastamaan henkemme ja tavaramme ja olisi kyllä itse täällä. Mutta hän ajaa ryssän eikä meidän asiata. Pelastakaa meidät! huusivat naiset itkien. Jumalan pyhässä nimessä, älkää jättäkö kaupunkia vihollisen käsiin! Olkaa armelias! Armahtakaa meitä.
Silloin Hinkki laski niin, että kun Suomen herroilla nyt ei ole enää sotamiehiä, ja ovat vihoissa ryssän kanssa, niin ei ryssä ampuisi Viaporista eikä kasarmeista, vaikka mentäiskin vähän niinkuin tasajaolle Franssin kaltaisten kanssa. Ja rupesi valmistamaan pommeja vastaisen varalle.
"Nimesi?" kysyi ääni hevosen selästä. "Juhana Nevalainen", vastasi puhuteltu. "Juhana Nevalainen!" toisti kysyjä. "Semmoista ei ole Nurmeksessa." "Hän on Sipon poika", vastasi usea joukosta. "Kyllä me hänet tunnemme." "Hän on meidän puoluetta eikä ryssän ystävä", lisäsi muuan. Ratsumies oli hetken ääneti. "Mitä tässä seisot?" kysyi hän taas Juhanalta.
Varis nuokkui tuolla tuon petäjän heikossa oksassa, raakkui. Sekin äänteli toisella tavalla kuin ennen talvella: pehmeämmin... Sakris nuokkui keinutuolissaan ja lauloi omasta puolestaan: Ai, ai, Kerenski, turha on sun toivosi: Suomi on nyt vapaana ryssän vallasta... Ryssänkö vallasta?
Mutta minä tiedän, ettei teillä ole sellaisia perusteita." Jessenhaus, Björn ja Arnkijl katselivat ympärilleen. Kaikkialla uhkaavia kasvoja! "Nyt on teidän vuoronne", lausui Jessenhaus. "Mutta vuoroon vieraissa käydään! Me aiomme tulla toimeen ilman ryssän apua. Kavaltajiksi emme rupea, niinkuin te. Me myös kuljemme päivällä, emmekä ahdista semmoisia, jotka eivät voi itseään puolustaa.
Kummallista ... käsittämätöntä: ennustettu tämä suurvaltain sota ... ja että Ryssän keisari näkee valtakuntansa ikkunasta. Se on jo totta. »Mitä, Aapeli? Että kysyt, onko sanottu: Venäjän keisari? Ei, mutta tarkoittaa sitä. Ja ennustaa, että Suomi tulee vapaaksi. Eikö sekin ole totta? Kummallista, että saattaa sillä tavoin ennustaa. Ikäänkuin nähden unissa.
Sitten oli ottanut erilaisia isompia lohiperhoja, Sweepiä, Silvergreytä, Silver doctoria ja semmoisia. Mutta sitten ne eivät välittäneet niistäkään. Oli kyllä ollut onkijan epäedullisin sää, heikko itätuuli ja ilma täynnä sitä ryssän savua, joka muutti kaikki värisuhteet sekä ilmassa että vedessä; olihan aurinkokin milloin aavemaisen keltainen, milloin punainen kuin kuparikastrullin kansi.
»Mutta mahtaneekohan sinusta taistelussa olla suurtakaan apua», jatkoin leikinlaskuani, »sillä tuo mällin käänteleminenhän sinulta vie kaiken ajan ja huomion, niin ettet sinä ehtisi oikealla ajalla ja paikalla asettasi käyttää.» »Eiköpä tuota ryssän kanssa aina toimeen tultane», arveli Juho suuttumatta.
"Mutta sinusta ei sitä voi vakuuttaa", muistutti Jessenhaus. "Milloin olen pelännyt?" kysyi Björn punastuen vihasta. "Kun rovasti vannotti kansan ryssän alamaisuuteen kirkossa", vastasi Jessenhaus. "Sinä, kruunun virkamies, et uskaltanut sanaakaan hiiskua silloin.
Päivän Sana
Muut Etsivät