United States or Guinea-Bissau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Eemil tietysti ajatteli, että koska pyrit suureksi mieheksi, niin tässä nyt tarjoan sinulle tilaisuuden kerrankin urasi aloittamiseen; ota pitääksesi puhe isänmaalle äläkä siinä turhia ujostele! Ja jos Heikki vain olisi antanut itsensä ilmi, olisi Eemil todella ruvennut selittämään hänelle, kuinka turhaa se ujous on, kuinka helposti se on voitettavissa ja niin edespäin.

Olen minä nähnyt että vihiltäkin vielä morsian peräytyy, saatikka sitten kuulutuksen jälkeen. Sano sinä vaan totuus, Anna Liisa, elä yhtään ujostele. ROVASTI. Mitä sulhanen tähän arvelee? JOHANNES. Anna Liisa on oikeassa. Meidän välimme on jo rikottu. PIRKKO (pudistelee Riikkaa hameesta).

Olenko minä sievä?... Sepä vasta hauskaa onkin! Mikä nyt on hätänä? Olenko minä sitte niin peloittava? Mene nyt tervehtimään!... äläkä siinä ujostele. Hyvää päivää, Johanna! Hyvää päivää... En olisi tuntenutkaan sinua siitä kuin viimeksi näin... En olisi voinut aavistaa... Eikö olekin Johanna kasvanut ja tullut suureksi?... melkeinpä täysi-ihmiseksi. Kyllä on Johanna muuttunut...

»Miksi ei passaa? Elä ujostele tyhjääsanoi Aappo, otti Elsan käden, veti sen kainaloonsa ja piteli väkisten, kun Elsa koetti tempoa irti. »Jos et ole siivosti, niin minä suutelen sinuasanoi Aappo ja otti Elsaa kaulasta. Vaan ennenkuin hän tiesikään, oli Elsa kiskoutunut irti ja juoksussa pakoon. »Sinäpä joutava oletsanoi Aappo, kun hän tavoitti Elsan.

Etkö sinä ujostele puhuessasi noin ruokottomasti isäsi kuullen siitä ihmisestä, jonka se tahtoo ottaa omakseen. Mene ulos, jos olet niin juovuksissa, ettet ymmärrä edes vierasten kuullen äänettä olla. Kunnioittanuthan minä tätä olen ja kunnioitan vieläkin, kiihtyi Tuomas. Sitä mötkälettähän minä haukuin, joka on tässä kaiken talvea pojalle hyviään teetellyt, vaan tuli toki tämä äiti.

Niin et suinkaan heitä ujostele, Valpuri? Ovathan he sinun veljesi ja sisaresi". "Valpuri ei ole niin kasvatettu, että hän olisi ylpeäksi käynyt", sanoi Esa vakavasti. "Minä lähden teitä saattamaan. Tulkaa jo huomenna täällä käymään ja viikon päästä ainaiseksi". Leski ei ottanut sen enempää miettiäkseen, miksi Valpurin piti viikon päivät olla mökissä.

Kapteeni otti lapsen äidin sylistä ja pani sen polvelleen istumaan. "Se ei ensinkään minua ujostele nyt, näettekö! Se tietää, että minä lapsia rakastan. Minulla on lapsi, ja se on tyttö ja minä laulan sille väliin ja kerron tarinoita." "Mitä te kerrotte?" kysyi Margareta. "Tarinoita merimiehistä, jotka luullaan hukkuneen ja jotka tulevat takaisin kun ei enää uskalleta odottaakaan."

Ja sen te sanotte semmoisella äänellä kuin arvostelisitte kanuunaa! Ettekö ujostele, herra kreivi, näyttelemästä filosofia, kun teidän tulisi olla ihastuksissanne menestyksestänne. Minä lyön vetoa, että jos olisitte Aleksanteri suuri, nuorella kaunottarella ei olisi mitään vastaan olla teidän Roxolanenne.

Ei, hän on lähimmäisenä, ehkä ainoanakin tarkoituksenaan pitänyt ainoastaan oman vaiherikkaan elämänsä kertomisen; ja sen tehtävänsä on hän suorittanut vilpittömästi, koristelematta ja peittelemättä. Hän ei ole jättänyt vikojaan ja erehdyksiään soihmaamatta, samalla kertaa kuin hän ei ujostele omaa itseään kiitellessä, kun käytöksensä oli rehellinen ja todellakin kiitosta ansaitsi.

Annapas minulle kättä katso silmiin kanssa no-no, elä ujostele, katso nyt ylös, taikka minä suutelen sinua muuten. Noin, kelpaahan niitä näyttää, tuommoisia silmiä. Hän nosti Sannan päätä; Yrjö vavisten odotti, joko hän nyt suutelisi. Mutta eipä sitä tehnyt arvon vielä. Rinnalle vaan istui. Marjojako sinulla on? Mitäs niistä tahdot, minä ostan? Et tiedä? Annatko markalla?