United States or French Guiana ? Vote for the TOP Country of the Week !


Me voisimme verrata tämmöistä savenvalajaa kohtaloon, joka turhaan koettaa muovailla velttoa, ja työhön halutonta ihmissielua. Laiskasta, työhaluttomasta ihmisestä ei suopeinkaan kohtalo samaten kuin taitavinkaan savenvalaja ilman pyöräänsä voi muovailla muuta kuin epäonnistuneen teoksen. Tuhlattakoon siihen miten paljon kallista väriä ja kultausta tahansa, se on ja pysyy alati epäonnistuneena.

Ikäänkuin salama tunkeutui Rejer'iin ajatus, että hän oli mustalainen! pahinta mitä kotona Aa-vuonossa tiedettiin ihmisestä sanoa. Hän seisoi häpeissään ja suutuksissaan!

Ilman hyväntahtoisuutta ja rakkautta, jopa riettauden tilassa kuitenkin havitella nautintoa ja autuutta, se ei ole sopusoinnussa Jumalan meille määräämän suunnitelman kanssa, koska hän on asettanut hyveen sukulaisuuteen onnellisuuden kanssa, sillä muuten olisi ollut sangen helppoa hänelle heti tehdä ihmisestä taivaan asukas.

"No kuulkaa sitten kertomus kaikkein wiheliäisimmästä, onnettomimmasta ihmisestä ja suurimmasta syntisestä, minkä maa koskaan on päällään kantanut! Kenties siksikään ajaksi lieweneisi hiukankaan kauhea omantunnon waiwani. Sitten kun kaikki olette kuullut, tehkää minulle mitä tahdotte, sillä niin suurta rangaistusta ei kukaan woi ajatellakaan, ett'en minä enempää olisi ansainnut.

Minä luulen, että minulle siitä alkoi rakentua kuva ihmisestä, jossa en tahtoisi olevan mitään pahaa, mitä minussa ja muissa. Kai olin jo silloin nähnyt semmoistakin, mikä oli, niinkuin olin päätellyt, ettei pitäisi olla. Oli ihmeen hyvä ollakseni sadun pyhimystä ajatellessani.

Sen tehtyään sai Sillfors jälleen kiinni toisesta kahdesta ihmisestä ja asetti heidät ensimmäisen parin viereen. Pidettyään tämmöistä ihmisjahtia hetkisen aikaa, sai hän kaksi riviä ihmisiä asettumaan paikoilleen. "Tyhjät astiat toista riviä alas, täydet toista ylös!" komensi Sillfors, joka nyt kerrassaan oli kohonnut ylipäälliköksi. Ja kas kuinka rupesikin asia käymään sievästi ja nopeasti!

Mutta oi kuinka vaikeaa nytkin on, tuota kihisevää vilinää tarkastaessa, uskoa Jumalan kaitselmusta, joka yksityisestä ihmisestä pitää huolta! Ei mikään muu paitsi se, että itse on kokenut tuota isällistä kaitselmusta, tässä voi pelastaa determinismiin, "sokean sallimuksen" uskoon, joutumasta.

"Verrata häneen, tahdoit sanoa," Lysias uudestaan kiivastui. "Sinulla on huonot ajatukset siitä vieraanvaraisuudesta, jota sait nauttia vanhempieni huoneessa ja jota muuten tiesit ylistääkin. Minä olen hyvänluontoinen mies, joka pidän sinusta enemmän kuin kenestäkään muusta ihmisestä en itsekään tiedä miksi; mutta näissä asioissa en kärsi ensinkään pilaa!

Sillä tällaiset välittömät kertoelmat juuri antoivat sellaisen kuvan ihmisestä kuin hän halusi.

"Hannastako sitä huolta pidetäänkin, eikö Leenasta?" kysyi Mari. "Tottahan minä nyt sisarestani suuremman huolen pidän, kuin vieraasta ihmisestä!" "Minä luulen että sinä olet oppinut siellä kaupungissa valehtelemaan!" sanoi Mari. "Ehkä vähän sitäkin!" "Arvasinhan minä sen!" "No, mikä siitä nyt sitten tulee?" "Jos totta puhut, niin tulee häät", tuumi Mari naurahdellen. "Ja mikä häiden perästä?"