United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nuori poika, joka oli tunkeunut meille oppaaksi, katseli tätä tointa kummastuneena ja suuresti ihmetellen. Kenties hän juuri siitä hämmästyi niin, että sitte jätti meidät rauhaan tunkeilemiseltaan. Hyvin minunkin teki mieleni seurata ystäväni esimerkkiä, mutta tyydyin kumminkin vaan siihen, että pesin silmäni ja käteni, koska pelkäsin vilustuvani, kun ilma rupesi tuntumaan viileältä.
Ja mieheni, noh, se on tiettyä, hän oli tyytyväinen, koska minä tyydyin häneen. Jospa tietäisit, kuinka raittiilta hän näyttää ja kuinka iloiselta! Näetkö, sepä on sen vuoksi, että minä pidän häntä järjestyksessä, hän ei nyt enään saa rasittaa itseänsä, kuten ennen, eikä hän myöskään enään istu yökausia kynttilänsä ääressä, siitä tavasta on hän itsensä vieroittanut.
Minulla ei ollut partaa, ei keveitä lesken kenkiä eikä leskeyttäkään eikä uimataitoakaan eikä tyttäreni tekemää saunaa, siis ei yksikään näistä tempuista ollut minulle sopiva. Minä tyydyin siihen, että äitini heitti minunkin osaltani saunan kiukaalle pikkuisella kipolla vettä ja sitten kylvetti minun sievästi pienellä vihdalla ja pesi minut.
Jo ennen kuin ma työhön tuohon ryhdyin, ma yhteen luontoon Kristuksessa uskoin, en enempään, ja tyydyin uskohoni. Mut Agapetus siunattu, mi silloin ol' ylipaimen, sanoillansa minut sai ohjatuksi oppiin oikeahan. Hänt' uskoin ma ja selvään nyt ma näen oppinsa laadun, kuin sa nähnet toisen todeksi, vääräks toisen vastakohdan.
"Oi, mamma; Minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa, ainoastaan se, että olette rakastaneet minua ylen paljon ... sen antakoon Jumala teille anteeksi ... mutta minä tulin siten tytöksi sisällisettä armotta, minä tulin turhamaiseksi, pintapuoliseksi ihmiseksi, joka tyydyin ulkonaiseen loistoon, ainoastaan varjovaloon, mikä kerran valheellisella häpeällä särki oman sieluni rauhan.
Rintani nyt raivostui, Elon päivät halventui, Huusin: "Enkö nuornakaan Mies voi olla toimissaan?" Maltuin. Toivoin miehuutta. Tuli miehuus, mainetta. Vaan se, minkä tehdä voin, Kaikk' on kehno, arvotoin. Tyydyin, vaikka hämmästyin. Vanhennuin ja nöyristyin. Maani alttarille vein Heikon uhrin, minkä tein. Nyt ei voimat työhön käy. Toista toivon, jok' ei näy.
Kai taas pian viihdyin ja tyydyin. Luultavasti lahjottiin minut lakeripalalla tai puolukkahillolla kerman ja sokerileivän kera. Se ei kuitenkaan jäänyt hänestä viimeiseksi muistokseni.
Mutta koska en tässä kohdin vielä omistanut tarpeeksi tietoja voidakseni siitä puhua yhtä varmasti kuin muista seikoista, s. o. koska en voinut osottaa ensin syitä ja sitten seurauksia, enkä sanoa mistä iduista ja millä tavoin luonnon täytyy ne synnyttää, tyydyin siihen olettamukseen, että Jumala olisi muodostanut ihmisen ruumiin kokonaan nykyisten ihmisten ruumiin kaltaiseksi, sekä mitä raajojen ulkonaiseen muotoon, että elinten sisäiseen muodostukseen tulee.
Miten pienempähän ma tyydyin, mahtaja mahtiponnen, elon piiriin tähän? Mun eikö ollut taivahille tie? Nyt mulla eessä Manan ilta lie.» Pään painaa, katsovi illanruskoon, mi hiljaa riittyy.
Minä tyydyin tähän syyhyn ja tarkkailin mitä laivalla tapahtui. Koko laivaväki oli täydessä paraatissa ja varsin pulskasti puettuna. Upseerit ja insinöörit olivat kauniimmissa, kullatuilla napeilla varustetuissa univormuissaan. Jalkineet kimeltelivät englantilaisessa kiillossa, kilpaillen vaksivaatemyssyin vikevän loisteen kanssa.