United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuin sammakot saa joka suuntaan kiireen tullessa tuiman vesikäärmeen, kunnes on kukin kuuristunut pohjamutaan: niin yli tuhannen näin vaisun vainaan tielt' yhden karkkoovan, mi Styxin vettä vaelsi kuivin jalkapohjin polkein. Hän huurun raskaan siirsi silmiltänsä vasenta vieden usein kättä eteen, ja siitä yksin kärsivän hän näytti.

Ei maailma jättää Voi viettelemättä Tielt' elämän sieluakaan, Kaikk' ottais allensa vaan. Jokainen nyt luulee: "Kyll' autuaaks tulee", Vaikk'ei ole uskoakaan. On uskoa Juutaan; Niin moni nyt suutaan Käyttääpi sen kerskumiseen Vaan synniss' on ehtimiseen. Se on Jesusta myydä. Moni ei edes pyydä Mitä Juudas palkinnokseen.

Tunsin, Kuin unissa, sun kuolleeks. Sielun teki Niin hyvää tuo. armas hulluuden Sydäntän' ympäröi kuin lääkitys. En sitten enään tiedä kuinka kävi, Vaan sin' et enään rinnoillani ollut; Ja näin ma jälleen Pohjanmaalle jouduin Jumala tiesi kuin. Ah! silloin mun Tielt' otti Fleming. Onnen sallimusta! Talomme raunioilla sitten istuin Ja kauniit laulut linnun virsiin lauloin Niin kauniit laulut!

Kuin sammakot saa joka suuntaan kiireen tullessa tuiman vesikäärmeen, kunnes on kukin kuuristunut pohjamutaan: niin yli tuhannen näin vaisun vainaan tielt' yhden karkkoovan, mi Styxin vettä vaelsi kuivin jalkapohjin polkein. Hän huurun raskaan siirsi silmiltänsä vasenta vieden usein kättä eteen, ja siitä yksin kärsivän hän näytti.

Kimppuun Idomeneun heti karkasi Asion surmaa surren Deifobos, salamoitsevan viskasi peitsen. Mutta sen nähdessään heti väistihe tielt' asevasken Idomeneus; hän peittihe taa tasapyöreän kilven, vaskenvälkkyvän tuon, häränvuotaisen, käsipienoin kaksin kantelemansa, sen äärten peittohon aivan kohta hän kuuristui; yli keihäs vaskinen kiiti kilpeä pyyhkäisten; soi vankuen kilpi sen alla.

Vaan vähän ensiks saakoon meist' ohi ehtiä, sitten kimppuun syöksyä voimme ja miehen siepata kiinni juosten, joutuen; vaan jalat hällä jos ois nopeammat, hänt' yhä laivoja päin aja leirist' ain' etähämmäs, keihääll' ahdistain hält' Ilioniin pako estä." Harkiten noin urot väistihe tielt' alas kaattujen keskeen, vaan sivu juoksi Dolon, ohi riens ihan arvelematta.

Totuutta haudan reunall' lausutaan; Siis kuulkaa kurjan, hyljätynkin ääntä, Tuon hyljätynkin, jonka kasvatusta Komean loistoisuuden nöyräks orjaks Pidettiin täysin taattuna. Senvuoksi Tielt' otettiin ma, senvuoks kirjatyössä Mun voiman' uuvutettiin, tehtiin heikoks Mun suoneni, pois miekka kiellettiin, Ja käten' orjaks vapisevaks pantiin Kevyisen höyhensulan palvelukseen.