United States or Portugal ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Erinomaista!» väitti hän, pureskellen paistia alkuun päästyään... »Mutta rakas Letta, etkö sinä sitten ollenkaan syö tätä ihanaa paistia? Hilloa sinä nyt ainakin otat;» hän siirsi lautasen lähemmä Lettaa. Viimeinen rohkea yritys jäi sekin tuloksetta ja Jakob istui hetken neuvottomana, veitsen ja haarukan kalistessa sitä kovemmin lautasta vasten merkiksi siitä, että niiden käyttäjällä oli kiire.
Näin puhuessaan vieras siirsi syrjään varjostimen salalyhdyltä, jonka hämärässä valossa Dalgetty töintuskin eroitti, että heidän seuraansa tällä ihmeellisellä tavalla karttunut puhuja oli pitkä mies ja puettu samaan vaateparteen kuin Argylen markiisin passarit.
»Eiköhän sinun pitäisi lähteä hiukan kävelemään, tänään on niin ihana kevätilma! Se varmaan virkistäisi sinua, Alette», hän sanoi, kun oli valmis, laskien pois veitsen ja haarukan. »Kiitos, minulla on kyllä tarpeeksi hauskaa näinkin, näethän sen.» Hän nousi ja siirsi tuolin paikoilleen. »Niin, mene sinä vain, Jakob!» »Ymmärräthän, että minulla on kiire!»
»Siunattu kotka, jok' et puusta tästä puraise, vaikk' ois suloinen sen maku; näät jälkeenpäin se pahoin vatsaa vääntää!» Näin toiset riemuitsi puun alla vankan. Ja peto kaksisyntyinen tuo virkkoi: »Niin kaiken oikeuden siemen säilyy.» Ja vetotankohonsa kääntyi, tarttui ja siirsi juurelle sen puun tuon paljaan; sen sillä sitoi, siihen kiinni jätti.
Muutaman askeleen perästä he olivat pienessä puutarhassa. Itkuraidan alla oli kivi. Mies vieritti sen syrjään, ja he laskivat ruumiin hautaan asettaen kasvot itäänpäin. Sanaakaan sanomatta, kyyneltäkään vuodattamatta Mirjam tuijotti hautaan. Hän tunsi itsensä nyt niin turvattomaksi, niin yksinäiseksi. Bajuvari siirsi hiljaa kivilaatan paikoilleen. "Tule", sanoi hän sitten.
Minä seisoin aivan likellä viikatetta, johon Niilo oli satuttanut jalkansa, ja näin, kun Heikki Sormuinen löysi kultarahan nurmikosta. Siitä asiasta ei puhuttu sen enempää, mutta kun illallinen oli pantu pöytään, siirsi Silja ruuan pöydän toiseen päähän, niin kauaksi kuin mahdollista majurin »noitakalusta». Kultarahaan ei kukaan kajonnut. Seuraavana päivänä Pentti sen korjasi.
Tätini siirsi silmänsä pois minusta yhtä pitkäänsä, kuin hän oli kääntänyt ne minua kohden, ja varjosti niitä miettiväisesti kädellänsä. Tuosta hän laski toisen kätensä olkapäälleni; ja niin istuimme molemmat, entisyyttä katsellen ja sanaa puhumatta, siksi kuin erosimme yöksi. Minä ratsastin varhain aamulla vanhojen koulupäivieni näkymölle.
Ei kukaan huomannut sanomattoman särjettyä ilmettä hänen kasvoissansa, ennenkuin hän, kolmannen vasaranlyönnin perästä, puristi kädellään suutansa, mutta ei voinut tukahuttaa kummallista ääntä sisästänsä: tr-tr-tr, siirsi äkkiä kätensä silmilleen ja päästi nyyhkytykset valloillensa.
Tämän jälkeen pappi siirsi esiripun syrjään, aukasi keskiovet, ja ottaen käteensä kullatun, maljan, tuli sen kanssa keskiovien kautta esille kysyen eikö ketään haluttaisi myöskin maistaa Jumalan ruumista ja verta, jotka olivat maljassa. Halukkaita oli joitakuita lapsia.
Hän siirsi sen vaan likemmäksi takkaa, josta valkea valaisi lankaa, ja siinä hän istui arvokkaana ja suorana, valkoinen huivi päässä; katseli välistä oliko häkkärä niinkuin olla piti, hieroi sormellaan rukin rintaa ja pani pyörän hyrisemään ja hurisemaan, että olisi voinut luulla koko mehiläisparven lentäneen tupaan.