United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silmänräpäys hän riensi eteenpäin ja hypähti riehuviin liekkeihin. Loppu. Kaikki oli ohitse! Romalaisten hellittämättömyys oli vienyt voiton Juutalaisten uskonvimmasta. Pyhä rakennus oli poltettu tuhaksi. Romalaiset pitivät voitonriemua Sionin raunioilla. Juudan kansa kadotti vanhan asemapaikkansa ja aloitti vuosisatoja kestävää maankulkeuttansa.
Me ilmi-tuhon Olemme omat, kelle tulkohonkin Rukoilemamme voitto; joko sua, Kuin vierast' ilkiötä, talutellaan Kahleissa Rooman kaduilla, tai astut Sa voittoriemuin maasi raunioilla, Kädessä palmu, siit' ett' uljahasti Sa vaimos veren vuodatit ja lapses.
Vielä hämärän tullessa seisoimme vanhan luostarikirkon raunioilla, vaikka ilma, vielä auringon laskettuakin, oli tuskastuttavan lämmin tuon kuuman sirokkotuulen vaikutuksesta, jota yhä vielä kesti. Koko ajan olimme kuin hikikylvyssä. Emme siis saaneetkaan vuorella nauttia toivomaamme viileyttä.
Akat eivät olisi ollenkaan hämmästyneet, jos hän olisi ollut liitossa susien kanssa tuolla Gagnyn linnan raunioilla. Nuoret tytöt uskalsivat kuitenkin joskus puolustaa häntä, sillä hän oli erittäin pulskan näköinen, tuo salaperäinen, solakkavartaloinen mies; hän oli pitkä kuin poppeli, sekä valkea-ihoinen, hänellä oli vaalea tukka ja parta, joka kimalteli kuin kulta auringon valossa.
Mutta meillä oli omat aikeet, me ammuimme epäjärjestyksen entistä suuremmaksi. Ja ryssä kauhistui. Se lähti sellaista kyytiä, että se varmaan pysähtyi vasta Sääksjärven raunioilla! IS
Voi tätä kaupunkia, joka hallitsi Kreikkaa ja koko maailmaa! Ja nyt saa kuka kreikkalainen hyvänsä paistaa papuja Rooman tuhkassa! Kuka sitä olisi uskonut!... Ei ole enää Roomaa eikä Rooman valtiaita!... Kuka tahansa saa käyskennellä Rooman raunioilla, jahka ne vain jäähtyvät, ja vihellellä mielin määrin ei kukaan tule kieltämään! Oi jumalat! vihellellä maailmaa hallitsevan kaupungin raunioilla!
Minä murskaan tämän hänen lempiunelmansa, jonka vuoksi hän taittoi sieluni kukan, minä murskaan tämän valtakunnan samoin kuin hänen kuvapatsaansa. Ja kun hän epätoivoisena, käsiään väännellen seisoo raunioilla, huudan hänelle: "katso, tuonnäköisiä rikkinäiset epäjumalat ovat!"
Tunsin, Kuin unissa, sun kuolleeks. Sielun teki Niin hyvää tuo. Yö armas hulluuden Sydäntän' ympäröi kuin lääkitys. En sitten enään tiedä kuinka kävi, Vaan sin' et enään rinnoillani ollut; Ja näin ma jälleen Pohjanmaalle jouduin Jumala tiesi kuin. Ah! silloin mun Tielt' otti Fleming. Onnen sallimusta! Talomme raunioilla sitten istuin Ja kauniit laulut linnun virsiin lauloin Niin kauniit laulut!
Mutta hänen noustuaan maalle ja viivyttyään vähän aikaa hävitetyn kaupungin jäännöksiä katselemassa saapui maaherra Sekstiukselta liktorin kautta hänelle käsky heti lähteä pois Afrikasta. Pitkän ajan oli Marius vaiti synkkiin mietteihin vaipuneena. Viimein hän lausui: "sano Sekstiukselle, että näit Marius-vanhuksen Kartagon raunioilla!"
Me näimme haameen siitä, mitä tulis: Tää Hubertin on käden ilkityötä, Kuninkaan juonia ja toimia. Alamaisuuteni nyt irti sanon, Tään armaan elon raunioilla polvin, Sen hengettömään jalouteen hengin Valani suitsutetta, pyhän valan, Ett' ennen mailman iloja en maista, En nautinnon mua anna saastuttaa, En lepohon ja mukavuuteen vaivu, Kuin olen koston arvokoristeilla Ma tämän käden jalostuttanut.