United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun tämä nyt putosi kädestäni, tarttui ukko ainoaan korvaani, sai minut allensa ja huusi kylän väkeä kokoon; mutta nyt sain minä ukon alleni ja löin häntä pari kertaa painetilla, käskin toverini ratsastaa eteenpäin ja juoksin sitten hänen jälkeensä. Sinne jäivät hattu, hansikkaat, veitsi ja rahat talonpojille.
KREETA. Minulla ei ole mitään anteeksi annettavaa! ESKO. Sydämeni on kovin kipeä. Minä en voi ymmärtää, kuinka hän sai minun allensa. KARRI. Hän on vahva! ESKO. Minä olen vahvempi. Mutta millä keinolla sai hän minun allensa? Usko minua, jos tahdot, mutta se ei käynyt rehellisellä tavalla. Hän kamppasi. ESKO. Sitähän pelkään minäkin. Sinä taidat sen todistaa? MIKKO. Hän kamppasi.
Tuo lyhytläntä, tanakka mies loi vähän väliä tuuheiden kulmakarvain alta sellaisen katseen Aslakiin, että tämä kyllin tiesi, mitä tuleva oli. Aslak istui suuren tynnyrin pohjalla, jalkojansa hän joko leikutteli sinne tänne, tahi asetti hän ne ristiin allensa. Hän piti vanhaan tapaansa kätensä taskussa ja lakkia päässänsä. Sen alta rippui muutama musta suortuva alas.
Toiset heistä jo ryhmittyivät muutamissa miehissä, pistäytyen johonkin kapakan nurkkaan asioista ja menettelytavasta neuvottelemaan. Aarnio joutui heti ensi iskulla mestarinsa hellään epäsuosioon, uhalla jos samaan suuntaan edelleenkin jatkaisi, saisi ottaa jalat allensa ja mennä niin pitkälle kuin maantietä piisaa.
Kuihtuneena ja kalpeana, jalat allensa taivutettuina, kyyristyneenä ja tutisten hän istui lavitsain etäisimmässä kulmassa. Hänellä olivat kädet pistettyinä puoliturkin hihoihin ja kuumetautisilla silmillä hän katseli Nehljudofia.
Kuinka paljon vaivaa Nordlandilainen sai nähdä ennenkuin hän keksi tämän veneen-muodon, joka tekee mahdolliseksi että hän pienissä veneissään melkein lentämällä kiitää tuulen mukaan noiden suurien aaltojen alta pois, jotka vaahtoavina vyöryvät hänen jälkeensä, ja jotka, jos veneen saavuttaisivat, varmaankin hautaisivat sen allensa; kuinka monta sukupolvea on saanut kärsiä ja taistella, ajatella ja tuumia tätä muotoa, niin sanoakseni kuoleman rangastuksen uhalla kustakin hairahduksesta; sanalla sanoen Nordlandilaisveneen historia sen sukupolven ajoilta, joka ensin rupesi otteluun meren kanssa tuolla pohjaisessa, tähän päivään saakka se on unohdettu Nordlandilaissatu, täynnä alhaisen työmiehen sankari-töitä.
Ellen jäi istumaan, veti jalat allensa ja liikkui edes-takaisin. Se käy niin hitaasti ja siitä tulee mieli niin oudoksi! sanoi hän. Eikö se ole kaunis mielestäs? kysyi Henrik äreästi. Hän alensi toista olkapäätänsä vähän ja pani päänsä kallelle. Sanoakseni totuuden, niin pidän Tiinan laulua parempana! Henrik tuijoitti melkein kauhistuneena Elleniin.
Hyi teitä, isä, te laitatte minun kaikkein nauruksi, huusi Jaakko, polkien jalkaa isällensä. Me menemme nyt, sanoi Helmikangas, ottaen Jaakkoansa kädestä kiinni, ja rupesi häntä taluttamaan pihaan. Mutta minä en mene sinne, johon te menette, sanoi Jaakko, rutistaen isänsä maahan allensa. Samassa tarttuivat Lauri ja isäni Jaakkoon kiinni.
Ei kestänyt kuitenkaan kauan ennenkuin Vahti taas pani hänet allensa, ja taas he liikahtamatta asemiltaan, paljastunein hampain, ärisivät. Kun Virkku vaikeni, nosti Vahti koetteeksi jälleen toista etujalkaansa. Mutta huomattuaan, että Virkulla oli nytkin sama hyökkäämisen aikomus, kävi se kiukkuisesti Virkun kaulanahkaan ja puisteli päätään hurjasti sinne tänne.
Jyväin hinta oli noussut kymmenen piasteria ja pahansuovat ihmiset väittivät sitä Omarin syyksi, joka oli pannut allensa kaiken jyvävaraston. Väestö oli kiukustunut ja erittäinkin oli kaksi miestä jotka ylen kiivaasti puhuivat tästä asiasta: toinen oli tuo teurastaja jolta nenä oli puhki pistetty, toinen leipuri jolla ei ollut enää kuin yksi korva.