United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kuu kulta, Jumalan luoma, Lähes päätä päästämähän, Syötä Karjalan kaloja, Kuvetjärven kuorehia!" Suen vivulla käynyt. Kolm' on poikoa emolla, Kolme lasta vanhemmalla. Läksi poikanen kalahan, Toinen poika tuorehesen, Kolmansi suen vivuille. Tuli poikanen kalasta, Poika toinen tuorehesta, Ei tullut suen vivulta. Kenen poikoa ikävä? Emon poikoa ikävä. Läksi emo etsimähän Kaonnutta poikoansa.
Penitar valio vaimo, Louhi Pohjolan emäntä, Tule lastas päästämähän, Poikoas kerittämähän; Ota sulku koiran suusta, Haitta haukun hampahista, Kapu kielen kantimesta, Sieni koiran sieramista! Päästä poikasi pahoista, Haitasta rahanhakija, Jotta koiran kohti juosta, Penun oikein osata, Koiran juosta korven pohjat, Sapakon salot samota. Koira haukkuvi havuja.
lukija, vannon, että näin ma hahmon, sydäntä uljaintakin säikyttävän, siin' uivan halki ilman paksun, mustan, kuin mies, mi mereen mennyt päästämähän on ankkuria, joka kiinni riuttaan tai muuhun tarttunut on, pintaan pyrkii pään oikaisten ja jalat kokoon vetäin. Seitsemästoista laulu
Moinen aate, kansallinen aate Myös loi innon Suomen itämaille, Hartauden, toimen tänne tuotti, Kansan kutsui avuks itsellensä, Oman toivehensa täyttäjäksi: Päästämähän kansan kasvavaisen Tiedon-tarhaan oman kielen kautta.
Tytär tuolta vastaeli, Lapsi lausui ja saneli "En minä emoni pääse, Kun et tulle päästämähän. Olin mie kisakeoilla, Noilla karkukartanoilla; Niin tuli eräs uroita, Sinisukka
Kohta parvesta pahimpi, Aivan kaikista kavalin, Otti sienen saatavilta, Täytti täytehen peräti Etikalla karvahalla, Isopilla ympärinsä, Puuhun pitkähän paneepi, Eli ruokohon asetti, Ylös nosti Jesukselle, Janohonsa juoda käski. Toiset pilkalla puhuvat: "Annas kutsua: Kuska ehtiipi apuhun Poijes puusta päästämähän!"
Mie sun paioilla parannan, kaatioilla kaunistelen, syötän voilla, vehnäsillä, juotan rieskamaitosilla; vuoen syötän raatamatta, toisen työlle työntämättä. "Kun et jou'u päästämähän, käy pian kerittämähän, kohta kaaun kuolijaksi, muutun mullan muotoiseksi." Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "Kun on kuollet, kuolkosipa, kaotkosi, kun kaonnet!
lukija, vannon, että näin ma hahmon, sydäntä uljaintakin säikyttävän, siin' uivan halki ilman paksun, mustan, kuin mies, mi mereen mennyt päästämähän on ankkuria, joka kiinni riuttaan tai muuhun tarttunut on, pintaan pyrkii pään oikaisten ja jalat kokoon vetäin. Seitsemästoista laulu
"Et siellä sijoa saane, niin tuonne sinun manoan Tuonen mustahan jokehen, Manalan ikipurohon, jost' et pääse päivinäsi, selviä sinä ikänä, kun en pääsne päästämähän, kerinne kerittämähän yheksällä oinahalla, yhen uuhen kantamalla, yheksällä härkäsellä, yhen lehmäsen vasoilla, yheksän oron keralla, yhen tamman varsasilla.
Päät täällä on pahoin menossa, Tukat turha'an tulossa, Käy pian, välehen jou'u. Tule tuulena tuimana. Tule päitä päästämähän, Onnettomia lunastamahan. "Jumala kuuli hätäisen huudon. Pilven nosti taivahalle, josta syntyi ukonilma, päivästä teki yön pimeän. Tästä Pajarin poika pakeni saareen säänpitoon. Veneet vetivät maalle, orjansa ajoivat metsään, jossa saivat suojapaikan lyylipuitten lymyssä.